Oli kyllä mielenkiintone eiline päivä. Alko sillä että näin Väinöst unta (tai no olettasin, ei ollu muistikuvaa mutta heräsin samaan ajatukseen ja tunteeseen kuin aina siitä unta nähtyäni :-\). Ei oikee huvittanu nousta mut jotain 5h hereillä makoilun jälkeen totesin, et vittu, tää mitään auta tälläkä kertaa, nousin ja soitin faijalle jos sopiski jo sinä päivänä tulla mökille töihi. Sille sopi, tosin se oli unohtanu luvanneensa viedä veljelle jotai sen kamoja joten sen jälkee ku se mut haki ni sainki istua autossa jotain reilu tunnin.
Noh, lopult päästiin mökille. Haravoin ja kärräsin lehtikasoja pellon syrjään jtn 3h. Oli aika chilliä (henkisesti siis, tuli sen verran lämmin huhkies et heitin hupparin, huivin, takin veke :D), mietin siinä et voisin tulla sinne seuraavanaki päivänä, olettaen ettei oo paikat hajal (spoiler: paikat on hiton hajal ny :(), muuutta... ei sinne oikee innostaiska mennä ihan heti taas, ainaka tänää. Meinaan, siinä kun just lopeteltiin (oli ollu tarkotus viel grillata makkaraa), ni kuulu kovaa rapinaa omenapuiden lähistöllä. Olin innoissani, aattelin et pääsen viimein näkemään peuroja vain muutaman metrin päästä. Faija otti lampun ja osotti sillä äänen suuntaan. Kysyi et "Nääks?", "En mä mitää nä :(" "Kato alas". Pitkä tarina minimijaaritteluilla; se rapistelija oli jänis, joka makas maas vasemmalla kyljellään (niin kuin Väinö), yritti välil nousta mut sen sijaan "juoksi" edelleen kyljellään (niin kuin Väinö), ilman mitään näkyvää ruhjetta/haavaa tms. (edelleen niin kuin Väinö). Menin jatkaa haravoimist jokski aikaa samal ku faija soitti veljelleen sitä konsultoidukseen sen suhteen et mitä tehä sille jänölle. Päädyttiin siihe tulokseen et jätetään se siihe, ja että setä käy katsomassa onko se siin viel tänää, ja jos se siin viel kituu, ni auttaa sen sit tuskistaan. :-\ Tosin, veikkaisin et jokin toinen eläin kyl varmaa ehtiny sen luo ensin...