Taivas se on minun pääni päällä, ku kahavipannun kansi
ja se poika on niin kaukana jonka, vierehen maata pansin
irästä vai lännestä vai mistä ny oikeen tuuloo
tämän kylän ihmisten suusta, kaikenlaista kuuloo
itä on sen illan ilosta ku päivät on ikävässä
kaukaa ne hellut ku tytöl on
se pitäs olla läsnä
pitäs olla läsnä
aivan sama sulle
ei oo sama mulle
se mitä sanon, se tarkotan
ja se pitää paikkansa
aivan sama minne
kuljen täältä minne
sinussa kiinni riipun, riipun niinku reikäinen taivas
taivas se on sinun pääsi päällä ku räsynen oloki matto
kyllä se päivä vielä etehen tuloo joka silimihin sua kattoo
ei se oo päivästä eikä toisesta, eikä kolomanestakaan kiinni
kyllä ne asiat luttaantuu, ku et oo ittelles fiini, ittelles liian fiini