IRC-Galleria

Siihen hetkeks jää, on jo hämärää, siihen hetkeks jää.
Pidä musta kii, pidä lujempaa, älä päästä milloinkaan.
Sun täytyy mennä taas, kauas kiiruhtaa sekaan pimeyden.
Anna vielä hetkisen sua rakastaa...

Jää siihen hetkeks jää, tuot valon pimeään.
Elä niinkuin tää ois hetki viimeinen tunnit aamuyön sinut kadottaa
tyhjäks huoneen saa kello yksin lyö..

Voit sanat unohtaa, maata hiljaa vaan, kaiken unohtaa.
Pistä silmät kii, näätkö unelmiin, kuulunko sun aarteisiin?
Sä kohta jälleen meet, halki maailman, kylmään kadoten, mutta vielä hetkisen halaa lujempaa.

Jää siihen hetkeks jää, tuot valon pimeään.
Elä niinkuin tää ois hetki viimeinen tunnit aamuyön sinut kadottaa tyhjäks huoneen saa kello yksin lyö.. Siihen hetkeks jää, tuota valon pimeään. Elä niin kuin tää ois hetki viimeinen tunnit aamuyön sinut kädottaa, tyhjäks huoneen saa kello yksin lyö...

Kello Yksin Lyö lyrics by Jaarli Padington

Muistatko miten monia vuosia sitten sekoitit pääni tunnilla? Miten en voinut keskittyä muuhun kuin siihen, että parin pulpetin, muutaman ihmisen päässä istuit sinä? Miten poskiani alkoi kuumottaa jännityksestä kun puhuin, koska tiesin, että silloin ainakin katsoisit minuun. Miten katsoin sinua salaa ja joskus jäin jopa kiinni asiasta kun käännyit katsomaan. Miten kaikki pysähtyi kun katsoit silmiin ja hymyilit.
Miten olisit voinut tietää kun en ikinä kertonut, me emme ikinä puhuneet. En ikinä kertonut mitä sait sisälläni aikaan. En ikinä. Jos nyt voisin, kertoisin kaiken. Silläkin uhalla, että nauraisit, että inhoisit.
Jos törmään sinuun joskus...

Kertoisin kaiken ja en katuisi elämää ja hetkiä jota en ikinä saa.

En saa mistään kiinni.
Kaikki lipoaa käsistä kuin vesi.
En saa itseäni niskasta kiinni.

Hämmennyn siitä, että katsot suoraan silmiin ja hymyilet.
Hämmennyn siitä, että naurat jollekin mitä teen, koska se vain oli sinusta hauskaa.
Hämmennyn kun kätemme koskettavat vahingossa toisiinsa tai äkisti tartutkin jostain syystä kiinni.
Hämmennyn kun sanot jotain niin outoa, etten tajunnut mitä tarkoitit.

Hämmennyn kun en saa selkoa sinusta ja ajatuksistasi.
Hämmennyn kun huomaan satuttavani itseäni tällä.
Hämmennyn kun huomaan olevani kiinni sinussa tavalla joka ei toimi.
Hämmennyn siitä, että olen taas tässä tilanteessa.

Ja olen vihainen itselleni, että näin kävi taas.
Vihainen kun en tajunnut.

Ja surullinen, että näin kävi taas.

Tänään kesti päälle tunti työmatkassa kun tääl on kauhee keli. Tiedän monia joilla kesti kauemin, mut silti potutta, mulla on oikeus siihen... Eikä se muuten olis niin ärsyttävää, mut kun polvi on paskana niin tuol lumessa tarpominen on pikkusen hidasta ja tuntuu aika ilekeeltä.

Viikonloppu oli mukava vaikka alkohoolin parissa tuo meni. Otin sekä perjantaina, että lauantaina, tai no lauantai oli enemmänkin sellaista "naukkailua", mutta perjantain humalan takia sekin jokin kolahti kovemmin kuin ois saanut.

Eilen vietin ihanan krapula päivän Metin kanssa! <3 Lähdin herättyäni Riihimäelle, haettiin pask... kauhua ja roskaruokaa. Syötiin, katottiin leffoja, joista ei OIKEESTI tajuttu mitään, turistiin ja maatiin peiton alla, alasti...no ei oikeesti. Mutta se oli kivaa, kiitos Metulah!!! Luv uu!

Tosin paluumatkalla olin jotenkin niin sekaisin et ostin automaatista aluksi lipun väärään junaan, sellaiseen mikä olis mennyt Tampereelle. Koitan käydä kysyys et saisko siit jotain korvausta kun sitä ei käyttänytkään...kuulemma saa.

Kivoin asia on se, et otin asunnon Virroilta, en tosin oo viel nähnyt sitä mut nyt ei oo varaa sellaisiin luksus asioihin, ei vaan nään sen ensi viikonloppuna kun käyn Virroilla, huom, käyn vain :( Mut se vaikutti ihan jees. Osoite on vaan sellainen mille ollaan naureskeltu kavereiden kanssa ja nyt ite muutan sille tielle :D Mut onneksi asiat alkaa selkeytyyn...

Et semmoista tänne
Ellis

Ai niin ja sit viel semmoinen ihana juttu, et neljän vuoden taon jälkeen oon ruvennut taas piirtään!!! Se on ihanaa! <3 Olin unohtanut kuinka rakastaankaan sitä!

Jennin rakkauden tunnustuksen (luin sen rivien välistä) inspiroimana, joku voisi jopa sanoa pakottamana, päätin nyt taas vihdoin kirjoittaa tänne....

Mitäs mä kirjoitan...

Mä voisin kertoa vaik siitä miten mulla on stressiä ja tein eilen sellaisen stressipistetestin ja siinä tuli tulokseksi et mulla 89% mahdollisuus saada joku stressistä seuraava tauti, en sit jaksanut lukea mikä. Mut burnout iässä 22 on ihan jees. Niin ja siin kysyttiin vaan kuluneen vuoden asioista, ei koko elämän... Hassua vai huolestuttavaa?

Harjoitttelu menee ihan jees...Oon tullut tulokseen et ilman mua tääl ei pärjättäis ja maanantaina kun olin kipee mulle soitettiin neljä kertaa töistä, tulin sitten jo eilen takas kun tulin tulokseen ettei hommat skulaa ilman mua! :D

Mitäs mitäs mitäs sitte. Oon taas jalkavammainen kun sunnuntaina iloisesti molemmat polvet meni... Et silleen. Viikonloppu oli muutenkin hupaisa kaaos. Aivan kuten koko elämäni. Stins stins.

Ikävä Virroille ei hellitä ja ajatus siitä, että sinne paluuseen ei ole enää kauaa samalla helpottaa ja vaikeuttaa asioita.

Et sellaista tänne maailma kolkkaan, meen nyt jatkaan digitointia ettei tääl tuu paniikkia aikataulujen kanssa.

Ootte tärkeitä ja kaikki tietysti rakastuneita muhun.

Ellurrr

Tahdon ainakin tuhat asiaa, turhaa tai tärkeää...Tahdon ne.

Nyt tahdon et mulla ois PIIITTTKKKÄÄÄTTT huikset jotka lainehtis sileen ihanasti...Ai ei onnistu vai? Eikö kukaan haluu maksaa mulle hiustenpidennystä, no ootte kämäsiä.

Twilight Saga on sit nyt kokonaan luettu englanniksi. Itku tuli yöllä kun lopetin, noloo. Aloitan lukeen alusta taas kohta, nolompaa.

Kirjoitan myöhemmin enemmän. <3

Jennin <3 inspiroimana kirjoitan PIIIIITTTTKKKKÄÄÄSSSTTTTÄÄÄÄ aikaa tänne taas. Mitäköhän mä teille kertoisin?

Noh elämä Hesassa on ainakin aivan erilaista kuin Virroilla ja Virroille on kova ikävä. Talossamme on putkiremontti ja se raastaa hermoja ja korvia ja luultavasti oon saanut jo jonkin asteen myrkytyksen. Mut ei se mitään :D Ja kerran jo oon onnistunut jättämään avaimeni sisälle kun lähdin röökille, onneksi Flavo oli mukana rauhoittamassa mua... Jujuhan on siinä et ei Maaritin kanssa olla vieläkään ilmoittauduttu talossa asuviksi, noh saatiin ovi auki kuitenkin ja kympin maksoi, nyt ainakin muistan avaimet ;)

Päivät menee toimistolla digtioimisessa ja koneiden kanssa takkuamisessa kun ne ei suostu toimiin..

Hesasta oon poistunut vain kaksi kertaa, haluisin useamminkin mut kun ei oo aikaa ja energiaa saati rahaa.

Tänä viikonloppuna ihana veljeni ja hänen ihana tyttöystävä tulevat meille kylään ja on ihanan serkkuni läksiäis bibbalot ja aiomme Maaritin kanssa olla ihanasti naamat.

Et sellaista tänne, koitan ottaa itteeni niskasta täs kirjoittamisessa. Ikävöin teitä kaikkia suuresti.

<3 Ellurrrr

p.s. oon tullut tulokseen et se on joko Edward Cullen tai Mr.Darcy ei täs muuta, ongelma on vaan kun kumpaakaan ei oo olemassa :D :(