IRC-Galleria

Kesä käynnissä ja kuumana onkin!

Olen tässä nyt pariviikonloppua taas ollut lempiduunissani, eli tarjoilemassa viinaa ihmisille. Pääsee nääs läträä viinan kanssa eikä tuu ees krapulaa.

Tässä on viimeaikoina tapahtunut kaikenlaista, jaksa edes mainita asioita. Mut sen voin sanoa et kyllä jotkut ihmiset osaa olla lapsellisia kun rupeevat katkeroitumaan. Voi luoja!

Fiilistelin tuossa tänää muutamaa klassikkobiisiä mitkä saa aina kylmät väreet aikaseksi. Tuli siinä ohessa mietittyä myös ihmisii joita ei oo aikoihin tavannu, ihmisii joita kaipaa. Myös ihmisii joita ei kaipsaa sitten yhtään.

Lyhyt yhteenveto:

Sentenced - Drown together: Eräs tytteliini noista eräistäkin ympyröistä joka nykyään asuu jossain hevonvitunhelvetissä... piti tos pariviikkoa sit tavata muttei sit keretty. Tiedät kyllä kuka olet! Ikävä on! Myöskin tuli mieleen ah niin hieno ihminen Helsingistä, vaikka on nuori niin taitaa olla yks harvoista joka mua ymmärtää.

Mokoma - Itken silmät päästäni: Ne ihmiset jotka liian aikasin on ympäriltä viety. Ihmiset joille ois pitäny viel sanoo niit asioita, niit asioita mistä miehet ei selvinpäin puhu toisilleen. Levätkää rauhassa ja antakaa anteeksi.

Mokoma - Täyttä ymmärrystä vailla: Tästä biisistä lähtee joka kerta ah, niin väkevät sävärit. Ja tälkertaa ne on negatiiviset. Tulipas tästä mieleen pari tyyppii jotka voisivat mennä ja vaikka ampuu itteensä päähän. En välittäis vittuakaan. Voisin jopa avittaa toimituksessa. Toivottavasti saatte pääsyövän!

Ja jokailtainen traditioni. Ennen nukkumaanmenoa Sentencedin Let Go soimaan. Se jotenkin vaan kaikessa irvokkaisuudessaan ja itsemurhameiningissään tsemppaa aina päivään seuraavaan, kohti uusia murheita! Eiku.... Haasteita!

Ihmiset, kanssatoverit... homo sapiensit: Olkaa ihmisiä, olkaa hyviä toisillenne. Tämä biisi on omistettu niille kaikille jotka omistavat elämänsä ilkeilylle (korjatkaa tapanne)
Mokoma - Sudet ihmisten vaatteissa



Ja sen verta vielä että tästä teille purtavaa:

Mokoma - Itken silmät päästäni

Et huomaa minua,
et kaipaa minua,
väität näin on hyvä,
en vain tohdi uskoa,
Kuule minua,
kuuntele kipua,
mennyt aika pitää minut elossa

Ja joka luojan päivä,
kannan tätä surua,
annan sille vallan,
ruokin sydänverellä,
puren hampaat yhteen ja itken silmät päästäni,
en jäänyt aivan yksin, on suru lohtunani

En huomaa hetkeä,
en kaipaa nykyistä,
tulen eilisestä,
varjona menneestä,
kaiken minusta,
veit kaiken minusta,
tätä hoen hiljaa,
tähän tahdon uskoa

Ja joka luojan päivä,
kannan tätä surua,
annan sille vallan,
ruokin sydänverellä,
puren hampaat yhteen ja itken silmät päästäni,
en jäänyt aivan yksin, on suru lohtunani