Elämä satuttaa.
Osaisimpa satuttaa sitä takas.
Jonakin päivänä mä viel rikon tän kaiken hyvän,
vahingossa.
Pelkään joka päivä,
et tää onni särkyy.
Ihan ku joku vetäis meitä erisuuntiin.
Mä toivon et sä osaisit ymmärtää mua,
ja osaisit olla tukena,
ettet alkais vihaamaan mua.
Jos se joku päivä viel tulee.
Antaisit mulle anteeks,
ehkä toisen mahdollisuuden.
Ehkä.
Jos vaan osaisin estää..
Oon jo valmiiks pahoillani.