Tänään n. klo 21.40 Karvinen nukahti viimeisen kerran ja pääsi onnellisemmille metsästysmaille.
Maailman rakkaimman kissan muisto säilyy sydämessäni ikuisesti. Siellä on aina paikka ikiomalle rakkaalle, jonka aika tuli liian äkkiä.
Kiitos rakas, kiitos että löysit minut. Kiitos että olit elämässäni vaikka aika jäikin aivan liian lyhyeksi. Ikävää mennä nukkumaan, kun et ole enää kaivelemassa itsellesi paikkaa päältäni. En unohda koskaan, miten siihen tapasit asettua. Joka yö.
Enkä unohda muitakaan asioita, joita tapasit tehdä. Enkä unohda sitä, miten pidit minusta huolta silloin, kun minä olin kipeä. Miten seurasit ja valvoit, etkä päästänyt minua silmistäsi.
Kiitos siis kaikesta, en unohda sinua ikinä. Oma pieni rakas.