IRC-Galleria

Kaikki mikä oli sun, on nyt munnn..
Selän takana pahoja sanoja,
edessä virtaa verivanoja.
ei katota sua suopeina,
nähdään kaikki ympärillä kuolleina.
eilinen päivä ei ole mun huolena,
pää pystyssä huomiseen kohti tuonelaa.
ajatus karkaa, älä koske, paikka on liian arka.
Illuusio toivosta pitää hengissä aivan turhaan
Toivo kuoli samalla kun Rauha syyllistyi murhaan.
tähdätään, liipaistaan, laukaistaan.. sängyn alle lakaistaan

Mun, mun, mun, mun, mun, mun..
Nää on mun, nää on mun, nää on mun ja tää on mun.

Toi mikä jää on sun, näin näin näin näin
yks kaks niks naks, niskas mun. mun

Kuka? Mitä vittua siitä?
Kuka? Mitä vittua siitä?
Ne sanoo hulluks, kerro jotain uutta,
sä pelkäät sen kanssa, mä elän sen kanssa.
Mä haluun kaiken, se ei haluu miittii
taskuun kaikki, ne ei tajuu miettii.
Ainoot kaverit basso ja biitti,
ainoot kaverit massit ja biitti.
Vitun kultapoika, pakenetsä multa, poika?
Mä nään sun läpi, sun pitäis kuolla, poika.
Stadissa baarissa kelailemassa, ketä tänä yönä vasaralla päähän lyödä
sitä ei oo, mitää ei oo, sano tunteille terveiset.

Mun, mun, mun, mun, mun rahat on mut rahat, sun rahat on mun rahat
totuttele siihen, nää on mun, nää on mun, nää on mun ja tää on mun

Toi mikä jää on sun, mut ota se äkkiä tai vien senkin, se on tapa ajatella
tapoja on jokasella, mun palapiirakkakuviot syö sun viipaleet.
Piilota se tai hyvästele
vitun hyvin menee.
Mitä väliä, mitä sanot musta
mä en koskaan tuu kuuleen sitä sun suusta.
Susta tulee mieleen sellanen lintu, levittäjä huutaa
pelotella ja huutaa, kilpikonna, hullut hoitaa hommat,
sä et oo yks meistä, sä oot yks niistä.

Ei mee kauaa niinku puukottais vauvaa.
Väännetään musiikkia kaduille mut kukaan ei tiiä mikä vitun katu.
Levottomat jalat pelottomat jalat,
sekoja kekoja liian nopeita keloja.
Ei pelimerkkejä, voi vaan voittaa,
ei voi hävitä jos meinaa koittaa.

(nyt on...)

2000 mun, 2000 mun...
mun rahat on mut rahat, sun rahat on mun rahat,
totuttele siihen, nää on mun, nää on mun, nää on mun ja tää on mun.

Se pää on sun (sun), kato sua nyt,
huomaat sen nytten, suonet sykkii.
tulta, huuda niit kyttii, kulta.
Se nisti, lähet, risti kädet.
Miksi mä en välitä? En käsitä, ehkä välillä
mut äkkiä, neki häviää.
Parasta unta valkoista lunta sun valkoista kulta.
Näin, miten se menee? Näin.
Mitens menee ny?
Kuuntele, poika. Totuutta muuntele, poika.
Betonia suutele, poika. Ne kuuntelee, poika.

Punaista lunta, kuivaa turta, muuttaa mieles
suuta kuivaa, sua hillitessä, tulta niellessä
rauhotu Henri, rauhotu Henri

mun, mun, mun, mun, mun, mun, mun, mun

Kaikki mikä oli sun on nyt mun!
Kaikki mikä oli sun on nyt mun!
...

Taas ratikan takana tavalliseen tapaan,
on laitapuolen kaveri oudon vakavana. (Ohh, kamalaa!)
Hän ei näytä kamalalt, mut katse vaan tätä kaverii kohti,
niin kaikki näkee, ku sut peitetään lakanal.
Tämä herra on cool kuin jäätä,
eikä arvatenkaan ole kotoisin täältä.
Ei mustaa poplaria ota pois päältä hän milloinkaan,
kun silloin hän kääntää katseet oman itsensä suuntaan,
ja lapset alkaa sillon vaa huutaa.
Askel askeleelta hän muuttaa katukuvan,
kun katseella murhaa.
Silmänisku attentaatti, piilosta,
poliisi ei koskaan häntä hiillosta,
vaik puukottajan kädenjäljen voi tunnistaa viillosta.
Ni silmäniskumurhaajaa ei todisteet kiinnosta,
kun niit ei oo. (Ooh, pelottavaa!)

refrain:
Tämä on tarina murhaajasta, joka tuli Helsinkiin,
jos katsoisit häntä suoraan silmiin, sä kaatuisit kanveesiin.
Hän luo kauhua keskuutemme vain silmäniskullaan,
mut Helsingissäpäs ei kukaan silmiin katsokaan,
silmiin katsokaan, silmiin katsokaan, silmiin katsokaan.

Voitko toistaa, oletko tosissas,
voitko hoitaa et on poliisit ovella,
voitko väittää, en oo kuullu koskaan,
et joku vois muka katseella tappaa tost vaan.
Älä vielä soita kytikselle,
kuuntele nyt eka juttu loppuun asti, pelle.
Murhaajaa on ollu täällä jo vuosii,
eikä suosio luovu, vaik tulos ei oo suosiollinen ollu,
ku näis vuosis se ei oo saanu ketään ees sairaalakuosiin.
Ja se huoli painaa tätä äijää,
mut se ei tajuu et me ei katota silmiin päin tääl.
Vähintään pää ? vaik ei valo häikkääkää tääl,
tai sit tääl kaikki kääntää pään kohti lattiaa,
eikä nää toisen silmää.
Ei oo kukaan tainnu säikähtääkään miestä,
joka vinkkaamal voi hätkähdyttävästi kääntää sun elämäs,
ja päättää sun päiväs.

refrain

Voitko toistaa, kuulostaa kummalta,
voitko soittaa vielä pätkän alummalta.
En oikeen päässy juoneen mukaan,
enkä usko että näistä muistakaan kukaan.
Et skippaa nyt alku, eikä alummalt oo sana ees.
Nyt tarina jatkuu.
Mies on maassa uupunut lopen,
jotenki käyttäytyy kuin olis sokee.
Ei voi käyttä silmäänsä kunnolla,
joten tuntee olevansa orpo, kun oopperan poket,
ja niil on sentään saumaa päästä Onnelaan.
Osuin sormella nyt keskelle ongelmaa,
on onnetonta olla koton kokonaan toimetta,
vähän niinku minä ja meitsi kolmestan.
Se kattoo peiliin usein ja ptkään,
ei taida auttaa lääkkeist useimmat,
jos mitkään.
Liian kauan tunsi sitä sisäl pidelleensä,
ja pääty siihen, et iskee silmää itellensä.

Tämä on tarina murhaajasta, joka tuli Helsinkiin,
jos katsoisit häntä suoraan silmiin, sä kaatuisit kanveesiin.
Hän luo kauhua keskuutemme vain silmäniskullaan,
mut Helsingissäpäs ei kukaan silmiin katsokaan.
Tämä on tarina kaupungista, jossa on viileää,
ja kylmyyttä luovat jäätävät tunteet,
viha ja pelko, ei sää, jos lämpöä löytyy sydämistä,
sen on oltava oltava piilevää,
Siksi Helsinkimme nuoret vievät hengen itseltään,
hengen itseltään, hengen itseltään, hengen itseltään.

This is the time of the revolution.
Cooking the next step.
Converting vegetarians.

This is the time of the revolution.
Cooking the next step.
Converting vegetarians.
Minding the gap since 1996.

This is the time of the revolution.
Keeping it in the right track.
Feeling it in my mind back.
Seeing it every day every day.

This is the time of the revolution.
Keeping it in the right track.
Feeling it in my mind back.
Seeing it every day, aaah.

I wake up! And my mind's out,
Never again will I sell out.
Converting vegetarians.
Into the midnight giving it to you.
I don't know, it just feels right.

And my mind's out,
Never again will I sell out.
Converting vegetarians.
Into the midnight giving it to you.
I don't know, it just feels right.

This is the time of the revolution.
Cooking the next step.
Converting vegetarians.

This is the time of the revolution.
Cooking the next step.
Converting vegetarians.
Minding the gap since 1996.

19..19..1996..

This is the time of the revolution.
Keeping it in the right track.
Feeling it in my mind back.
Seeing it every day every day.

This is the time of the revolution.
Keeping it in the right track.
Feeling it in my mind back.
Seeing it every day, aaah.

I wake up! And my mind's out,
Never again will I sell out.
Converting vegetarians.
Into the midnight giving it to you.
I don't know, it just feels right.

And my mind's out,
Never again will I sell out.
Converting vegetarians.
Into the midnight giving it to you.
I don't know, it just feels right.

KAIKKI JOTKA HALUAA VANHAN IRC-GALLERIAN TAKAISIN KOPIOI TÄMÄ PÄIVÄKIRJAAN!
Mikäli olet uutta IRC-Galleria vastaan, pistä tämä päiväkirjaasi mahdollisimman NOPEASTI!

refrain:
Laumaeläin, vitun pissis laumaeläin
Laumaeläin laumaeläin,
Vitun pissis laumaeläin laumaeläin.
Sä sanot kuinka erilainen oon,
En niinkuin muut,
Niinhän minäkin luulen,
Sä sanot kuinka erilainen oon,
Laumaan kuin laumaan en millään muovaudu.

Teet kaikesta niin vaikeeta
En saa tehdä niin enkä näin
On pakko olla kuuluisa
Pakko ajaa porchella
Olet äänessä 24/7
Aina ääntäsi rasitat
Kuin Alexi Laiho ikään aina kitaraa tilutat

refrain

Pirustakin revin osan tähän sydämeen
Teen kaiken kuten tahdot
Mut ei sekään oikein mee
Jumalasta viis
Kunhan sä vain kaiken saat
Ei sulle riitä mikään määrä materiaa

refrain

Vielä kerran pimeydessä lähtee tajuni
Ei kiitos taas sä lähdet
Mulle jää vain hajusi

refrain (3x)

Laumaeläin, vitun pissis laumaeläin
Laumaeläin laumaeläin,
Vitun pissis laumaeläin laumaeläin.

O-o-o-oo
(3x)

(Nyt saa juhlia taas)

O-na-na-na-na-naa

Uus vuosi, vappu ja sitten tulee juhannus
Koko Suomes on metsiin hajaannus
Järven rannalta tuli meille paikannus
Sieltä löytyy olooni parannus
Retkiteltta tai automajoitus
Makuupussi on pieni sijoitus

"Onko kaikki kyydissä? Turvavyöt kiinni. Nyt lähetään"

O-na-na-na-na-naa
Me tultiin hommat isolle pistään
Kun me vihdoin vapaalle päästään
Porukalla me festeille mennään
Paljon mölyy me metsiin viedään
Tänä yönä valvotaan myöhään
Tänä yönä ei väsytä yhtään
Nyt saa juhlia taas
O-na-na-na-na-naa

refrain:
Tänään juodaan ja saunotaan pitkään
"Mä laiturilta järveen hyppään!"
Ja vähän kuumaa grillistä syödään
"Kolmatta päivää herkuilla mennään!"
Sievään seuraan täällä tuttuun törmää
"Oon oottanu tätä niin pitkään!"
Nyt saa juhlia taas
O-na-na-na-na-naa

(...)
Me ei vilkuilla taakse peräpeiliin (Ei!)
Vaan mennään kovaa ilman taukoo
Nytten pitää päästä perille ja sitten äkkii
(Linja-auto täynnä janosii miehii)
Me etsitään karhunjälkiä
Seurataan sen tassuja märkiä
Suunnistetaan kohti ääniä (ääniä)
Mä pallogrillin palamaan nyt tikulla tuikkaan
Ja jään sitten rauhassa mä hiillosta oottaan
Kohta päästään kaikki me herkkuja maistaan
Mä niistä parhaat valkkaan
Tänä yönä valvotaan myöhään
Tänä yönä ei väsytä yhtään
Nyt saa juhlia taas
O-na-na-na-na-naa

refrain

Kuuntele, kuuntele
Juhannus on kerran vuodessa
Siksi mä liputan sen puolesta
Nyt pitää juhlia kunnolla
(Lisää, lisää)
Tänään pidetään hulluna mölyy
Isoimmat bileet voit keltä vaan kysyy
Mä haluun nähdä enemmän hymyy
(Enemmän hymyy)

refrain


O-o-o-oo
(7x)

Nyt saa juhlia taas
O-na-na-na-na-naa

"Suomi perkele 4x"

Ohan se silkkii tääl on sisu menny perille, suomalaista perinnet'
Lisää vaan liekkii, vaik on puhallettu verille, sisu meni perille
Tukaril talo täyn' ja ovella muita hei. Hanges havitellaan omenapuita hei
Usko ukki ei tääl pukitkaan lentele, Tuhkolma Barabas, Helsinki Suomi perkele, Helsinki Suomi perkele
Paidat auki pakkasel, flygaril mennään helteelle. Iso da, siihen vo, ak l:llä ja se on ihan ookoo
Suomi-konepistooli laulaa ja sota soi, mitä ollaan opittu aikasemmasta tota noin? Tota noin?

Ei oo kansojemme kodissa nyt lomilla vaan omissa. Ja pullamössöpojat täällä isänmaalle todistaa
Ruskettuneen Eikka Gröni venaa 'Losissa. Ei omisteta osakkeit' eikä osakkeet meitä omista
Eletään ostoparatiisi Metropolissa, Amerikan valtaamissa Euroopan osissa
Ja ykskään räppäri ei sais olla tosissaan, vaik tääl on samat myrkyt edelleen ku sodissa
eu:n tunnus pitkään pyöriny mun pääni ympärillä. Löin sen kiveen, kalastajaa torpal ysärillä
Alan näkee tähtilippui sillo pyykkärillä. Koitan potkii lipputangon nuppii nytten ympärillä
Ai millä helvetil, ei millään henkevil. Jos pelosta päästään, niin taas elossa olen
Vaik oman käden kaut menny liian monet, ei saa ikin' miehest pii'aa kone ei

Suomi-konepistooli laulaa yläkerrassa sinfoniaa. Joka pojan elämä on töissä tekemässä huomiselle suurta Suomea
Etäisyyden perintönä alamainen vire, ikuinen viimeinen nälkäinen yritys. Joka pesee maailman miehen selkää, älä isä pelkää
"Suomi perkele!"

Järki lämpösenä, lasoli humalassa, aasch' tämmösenä hupus tuulipusakassa me.
Kumarassa pää, höyrysenä jää. Eikä jääny tuppi suussa nöyristelemään.
Hei tiiän neukan ytimestä syrjäytyny, keittiös kirjeiden kynäilyyn kyllästyny.
Lopat, lottovoittaja ois pari kyssää, räkänokka kuumottamas parlamentti bryssää.
Seinäl setelis vihreenä urkkii, retuta ketsuppipurkkii. "Suomi perkele"
Kuka voisi kantaa väsyneen heikon? Ottas reppuselkään vuorenpeikon.
Mis' lepää yks kätinen suomineito, ku mä kaadan Marskille Manskulla keitoja.
Voihan leijonaa me patriarkkil' full leivota, mä vedän päälle pilvenpeiton ja muutan heinämaan...

Aikoihin eletty tai perässä tääl' vedetty ku näkymää hyvää, sinisilmin kilvan elätetty.
Kerätty kavereita ja eurostoliitto nousee valjaana, lampaan taljaaha'.
Pukeutuneena herra oma herra pelossa ja maailman läskeimmät jälkeläiset syö sikoi sikana.
Ja paskal tapana valua alaspäin, tulkaahan katsoon miten kansa dokaa tääl päin. "Perkele!"
Tuhansien päihteiden viikot ja jos teet tulosta niin pillereitä siin o'.
Ahtaalla paineet, vapauttavat aineet. Vaikutuksen alasena, mitä nyt oltiin jo poikasena.
Poltan mömmöt niin parempii on enteet. Piiri pieni pyörii, siihen eläessäni en mee.
Ajatus eteen, ruumista sädy. Vastaanottaa paineen, et oo mitään vielä menettäny!

Suomi-konepistooli laulaa yläkerrassa sinfoniaa. Joka pojan elämä on töissä tekemässä huomiselle suurta Suomea
Etäisyyden perintönä alamainen vire, ikuinen viimeinen nälkäinen yritys. Joka pesee maailman miehen selkää, älä isä pelkää

kertosäe:
You are in pain
Take your life, take your life with cocain
But I am who I am
so I do what I can, when I can
but I can't really do a damn thing

So fine this day
all your problems has gone away
but tomorrow, when you wake up
all your problems are back to stay

Your life,
a game
turn it up, turn it up with cocain
And everytime that you live is a time when you feel
and the only time you heal

kertosäe2:
Tell me what it is
and it would never be like this
A problem that we have in common
baby tell me what it is
it probably doesn't mean a piss
will rip my heart apart

kertosäe3:
Now it's to late, to late to live
only heaven loves you now
so love it back for once
just once

kertosäe4:
Now it's to late, to late to live
and my conscience killing me
so am I alive
but I'm not free

and for all of you that can relate to this to
and for all of you that can relate to this to

White snow
I know
You're one a place where I just can't go
But I hope you do remember
your snow doesn't warm you in december

kertosäe

kertosäe3

kertosäe4

and for all of you that can relate to this to
and for all of you that can relate to this to

kertosäe2

kertosäe

kertosäe3

kertosäe4

and for all of you that can relate to this to
and for all of you that can relate to this to

Now it's to late (4x)

Pitäs kai ryhdistäytyy, liian paljon yksin nähny.
On toivoo viel, mut en oo liikaa yrittäny.
Aika kuluu, jättäen alleen kaiken,
kun jokainen vuos lisää kaikkee muut kun juhlan aihe.
Ja kalenteri tyhjenee yht'äkkii,
en kuule muiden neuvoi, en kuuntele sydäntäni.
Pidän pääni, mut en tiedä onko sekoomas se,
mä piiloudun päiviks himaan, täältä eroon kaikest.
Oon täs nyt, vaik pyysin enemmän,
saan lohtua kuuntelemal rytmii veressä.
Jotenki snaijjasin et onneen tarvitaan jotain muuta,
kun itsesäälissä rypeminen pohjamudas.
On kai turhaa ja aikasta panikoida,
mut jos en kohta liiku mul on hyvin vähän valintoja.
Odotan parempia päiviä, ja mä toivon et niil on jotain väliä.

kertosäe:
Ja sen aikaan saa maisema kai, ehdi ei lakaisemaan syksyn lehtii.
Valtaosa huolehtii itsestään vain, antaa toisen puutarhan kuolla
ja oman kukkii. Ei auta muut kun vaihtaa maisemaa kai, karkuun huonoja
uutisii uusii. Valtaosa huolehtii itsestään vain, antaa toisen puutarhan
kuolla ja oman kukkii.

Kaikki on ohikiitävää, pysytsä ajan juoksussa.
Niil on sulle monen valheen seassa pala totuutta.
Ne tuo väritki sun mustavalkomaailmaan,
ja pikku hiljaa se selkeä kuva karkaa raameista.
Tähän me päädyttiin, tätä oon epäillytkin.
Lopulta tullaan kohtaamaan se, mitä peräännyttiin.
Ei mikään ihme, et etäännyttiin.
Mä koitan kaavamaisest arjesta päästä elämään
epärytmis. Turhautunut mies on valmis äärimmäisiin tekoihin,
kallonkutistaja pystyy nopeuttamaan sun sekoomist.
Aika kuuluu, mut maisema pysyy samana, ja jotain ois tehtävä,
liian moni tyytyy rajaansa. Nyky aikana on arvokasta olla ns.
kunnonkansalainen, mulle pelkkä varjo massaan.
Siis mitä sä teet sun ajallas, jotain on tehtävä, liian moni tyytyy rajaansa.

kertosäe

Jos (?) ei oo vaikeeta tunnistaa, siks koitan repii iloo näin
päivin joka ikisest sekunnista. Vältellä taakkoja omatunnolla,
huomannu kuormat kuluttaa ihmistä kunnolla.
Uupumuksesta jääny juttuja jäihin, välil on hetkii et tää kaikki
kolisee akilleen kantapäihin. Ja niin sit ajelehtii,
minne vaan veri vetää. Elämä heittelee, sanoin sitä kai selitetään.
Muutoksiin vaikeeta tottua, mut mä meen eteenpäin,
ei helppoo saada näit siipii katkottua.
Ei muist oo sanelemaan, muuta kun mitä mä teen.
Tähän asti jääny vaan mun omat kokemukset käteen.
Ja siin sit pitäs selvitä päivist ja dilemmoista,
elävän ulos kaupungin ilmapiiristä ja valoista.
Pahimmat iskut tulee puun takaa,
sääli jos tiedos ei oo sil hetkellä ei määränpäät ei suuntaakaan.

kertosäe
(2x)

Vaan yks elämä, ei enempää kenelkään, yks menneisyys, sen avul me eletään,
yks loppu edes, sitä me pelätään, kaikil vaan yks sauma, maailma selättää.
Yks on hyvä luku, se kattaa kaiken, paras onnenluku, mut mul vaan lainas.
Mä en haluu liikaa, vaan yhen kaikkee, myös kipeen arven muistuttaan paineest.
Yks perhe, punanen tupa ja koira, yks terve tyttö, yks vahva poika.
Itelleni en enempää ees saada koita, mut mun puolest tytöt voi olla prinsessoita,
jos ne vaan haluu, ja pojatki voi olla mitä vaan, mä näytän vaan alun.
Yks kaikkee kattaa kaiken, mitä haluun. Koitan elää nyt, ettei aika käsist valu.

kertosäe:
Yks, kaikkee ainoastaan yks, Aurinko tähdenlentoi vastaan, yks.
Oon sillon kaikki, ja sit taas, jos yks on liian vähän, ni odotat liikaa.
Yks ystävä ennen tuhattaa tuttuu, koska yksin en jäis ikinä paitsi pakosta.
Yks elämä, ja sit nähään, yks ei oo liian vähän, sulle riittää.
Yks, kaikkee ainoastaan yks, Aurinko tähdenlentoi vastaan, yks.
Oon sillon kaikki, ja sit taas, jos yks on liian vähän, ni odotat liikaa.
Yks ystävä ennen tuhattaa tuttuu, koska yksin en jäis ikinä paitsi pakosta.
Yks elämä, mut se on niin vaan, yks voi olla joskus jopa liikaa.

Mul on kaks siskoo, vois olla ykski, en piitannu tarpeeks, ku nuorempi yski.
Käskin olla hiljaa, "Mä en saa levätyksi", seuraavan aamun se ajettiin HYKsiin.
Sillon ainoon kerran katoin taivast kohti, pidin käsii ristis, en kerinny pohtii,
"Onks siit hyötyy?", ääni sisällä pakotti, puhuin itekseni matkan koulust kotiin.
Sit olin vaan hiljaa, kerranki vaan ihan hiljaa, olin eri minä pienen, pienen hetken,
nii ja se koskee kaikkii, myös Nemo suri Miljaa.

Mut elämä jatkuu, kunnes ei sit enää. Huomen jäädään himaan, tänään pitää mennä.
Mä kuolen nuoren, lapsenlapsii en nää, tunnen sen mun luissa, mut en enää pelkää.
Oon saanu yhen, oon saanu monii, yhes onnellisii, yksin onnettomii,
ollaan niin kovin tasapainottomii, mut sit yhtä maan kans, se on paluu kotiin takasi.
Jos sulle riittää

kertosäe

Mä haluun voida sanoo, et mä oon eläny, tehny kerran kaiken, mitä oon pelänny, nyt mä elän, joka hetki on elämys.
Mitä haluun kokee, koitan elää nyt. Sukellan elämään peräevä eel, oon sanonu ennenkin, ja teen niin edelleen.
Mä haluun aina välil lentää selälleen, jos välil ees saa elämä haarat levälleen.
Mä tajuun hyvin sen, et ilman eväit en oo joutunu kulkeen, vaan ovet selälleen on mua varten avattu.
Jaos suoraan käteen mä oon saanu värisuoran, mut se mitä sil teen, on vaan kii musta itestä, eikä muista.
Mä luistan muist jutuista, mut en seikkailuista, teistä muista en tiedä, tai en vaan muista,
mut muista, et sä et voi saada kaikkii omenoit kaikista puista.
Jos sulle riittää

kertosäe