Mä kuolen joskus, se on varmaa.
Epävarmaa on se oonko harmaa vanhus sillon,
vai arvaanko oikein et mua ennen lähtee mu ikäsist vaan harva.
Jos oon nelkytkuus, kun Gösta Sundqvist,
mut tehny kuustoist plattaa kummiski ja mun aika mennä niin lähen suosist.
Vaik mua vaan muutamat funtsiski, miks oon tääl vangittu vuosiksi,
vaik heti voisin ottaa luodistki, jos se vaan sua jotenki auttas.
Koska millon vaan sun puolest kuolisin,
oon nuori mut huolissaan mun kuosist.