*Hän käveli kevein askelin kohti auringon laskua hymyillen. Hän kävi pienen puron varrelle istumaan kostealle nurmelle. Kevyt tuuli puhalsi ja sai turkin väreilemään. Puron solina,linnun laulu ja kevyttuulen suhina loivat ympärisöön harmonian. Hän tunsi ilmassa raikkaan sateen jälkeen syntyvän tuoksun. Aurinko heitti viimeisiä säteitään taivalle kadoten lopulta näkyvistä. Hän kävi makaamaan tuntien kostean maan turkissaan ja hän sulki silmänsä. Nukahdettuaan hänen ajatuksensa katosivat menneisyyteen.*