Menee toraillessa tiistaipäivä,
mykkäkoulussa keskiviikko.
Torstai on epätoivoa täynnä
ja perjantaikin kovin pitkä.
Tästä kaikesta saa helposti kyllikseen,
minne katsonkin aina punaista nään.
Mun pää paisuu,
mä hakkaan sitä seinään,
nään mustaa verkalleen.
Kunnes taas ymmärretään toisiamme,
kunnes on lämpöa ja tahtoa auttaa
ja ymmärrystä niille joilla on vain niiden
tasainen kelkkamäki hautaan.
Sori mut vittu.