AGGRESSIIVI
Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut
aggressiivi.
Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.
Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan
määriteltävissä oleva VITTU.
Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta
tai osamorfeemia.
Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona - tai relatiivipronomini.
Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.
Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen
modusrakenteen.
Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko
kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen
(harvemmin
partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän
pronominirakenteen.
Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei)
vastaava.
PREESENS-TAIVUTUS
1.sg vittumä jaksa mitään myydä.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia:
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku
jouduin tiputukseen.
HUOM! Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska
lauseen
imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa!
Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka
nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä
lingvistisen
silmän verkkokalvon rappeumaa.
AGGRESSIIVI MODUKSENA
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa.
Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista
närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista
suuttumusta.
Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista.
Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä,
jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin.
Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla
suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.
Vittu-sanan soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian asettavat
käytölle korkeat vaatimukset:
"Enpä arvannut että he suuttuisivat noin vitusti." - Osama bin Laden, 2001
"Hei halooo, kuka vittu siitä saisi tietää?!" - Bill Clinton, 1999
"Paikallisia sadekuuroja... ja vitut!!" - Nooa, 4341 eKr "Missä vitussa me
ollaan!?" - Amelia Earhart, 1937 "Haluatte MINKÄ tuohon vitun kattoon!?" -
Michelangelo, 1566 "Miten vitussa sinä ratkaisit tuon!?" - Pythagoras, 126
eKr "Onhan se niin vitusti hänen näköisensä!" - Picasso, 1926 "Joka vitun
taukki ymmärtää tämän." - Einstein, 1938 "Mistä vitusta nuo kaikki
intiaanit
tuli?!" - Kenraali Custer, 1877 "Mikä vittu se oli?!" - Hiroshiman
pormestari, 1945 "Vitut täällä mitään jäävuoria ole." - Titanicin kapteeni,
1912"
"Kuka vittu jätti keulaportin auki?" - Estonian kapteeni, 1994 "Aja nyt
vittu kovempaa!" - Prinsessa Diana, 1997 "Miks just mun pitää jäädä tänne
vitun moduliin venaan?" - Apollo 11-astronautti Michael Collins, 1969
"Vittu
tää on pelkkä flunssa." - Aleksanteri Suuri, 323 eKr "Ketään kiinnosta, jos
me vallataan joku vitun Kuwait." - Saddam Hussein, 1990 "Kuka vittu
laukaisi
sen torpedon jo putkessa!?!" - Kurskin kapteeni Gennadiy P.
Liachin, 2000
"Mitkä vitun hobitit?" - Sauron, 2945 kolmatta aikaa "Mikä vitun
riskianalyysi?" Kaj-Erik Relander (Sonera) 2001