IRC-Galleria

Muuten saatte tulevaisuudessa näin tylsiä Tekkoukkoja.

http://www.youtube.com/watch?v=Ft4iMZTDij8

Voi Henkka minkä teit. Tää biisi ois niin saanu jäädä tekemättä. Surkein kappale Henriltä ikinä. :(

Oli muuten viimenen kerta kun nukun vaahtosammuttimen kokosen pojankoltiaisen kanssa samassa sängyssä.

Katottiin Aleksin (veljenpoika) kanssa piirettyjä ja mä nukahdin siinä vissiin aikasemmin kun se, mutta kyllä sekin sitten nukahti jossain vaiheessa. Sitten mä herään siihen kun saan pienestä jalasta. Siirrän sen toiselle puolelle sänkyä, mutta hetken päästä se oli taas ihan kiinni mussa ja en uskaltanu liikkua. Sitten tuli nyrkistä ja aattelin, et kai mä vielä kerran voin viiä sen toiselle puolelle sänkyä. Hetken se siellä taas pysy ja sit tuli uudestaan nyrkistä ja jalasta.

Sitten mä aattelin, että jos mä haluun vielä nukkua, niin mun kannattaa viedä toi riiviö olohuoneeseen jatkamaan uniaan ja niin mä tein. Toivottavasti nyt saan nukuttua kun ei tarvii olla ahtaasti yhessä nurkassa vaan on kokonaiset kaks sänkyä (parisänkysysteemi) käytössä.

Täytyy nyt kokeilla vielä noita unia. Öitä.

"Minä tulen mukaan. Housut päällä, paita päällä ja sukat päällä. Tulen katsomaan kun te olette suihkussa. Sitten mä sanon än yy tee nyt."

Huomaa taas, että sitä on oltu juomassa. Mulla on rystyset kipeenä. Hakkasin kiveä, koska rupesi pienesti vituttamaan. Ja mähän olen rauhanomainen ihminen enkä lyö toisia ihmisiä.

Kumminkin kaikki tavarat on tallella, mutta rahat on kyllä aika taitavasti tuhlattu. Pizzaan kenties? Kyllä.

Sanokaahan mulle, että minkä takia mä nään aika usein unta siitä, että mä valmistaudun johonkin ihme hyökkäykseen - suojelevana osapuolena. Rakentelen siinä kaikennäkösiä ansoja ja virittelen aseita kuntoon.

Ja kun hyökkäys sitten tulee, niin heti kun mä siinä unessa saan osumaa tai jotain, niin koko roska alkaa taas alusta.

Sitten kun se on uni on vielä todella todentuntuinen. Todella häröä, sanon minä.

http://www.youtube.com/watch?v=WUAVtCm9r0s <- Kannattaa katsoa väsyneenä.

---

24-vuotias amerikkalaispoika rakastui 42-vuotiaaseen leskirouvaan, jolla oli 19-vuotias tytär. Pojasta siis tuli avioituessaan sekä aviomies leskelle, että isä lesken tyttärelle. Ensimmäisenä yhteisenä jouluna he kutsuivat juhlimaan Jeesuksen syntymää myös pojan 50-vuotiaan isän. Liekö syy sitten joulunhengen tai punssin, ilmoitti nuori tytär joulun jälkeen olevansa palavasti rakastunut pojan isään. Koska selvisi, että tunne oli molemminpuolinen ja poika tiesi isänsä olleen pitkään onneton äidin lähdettyä toisen miehen matkaan, poika siunasi liiton. Näin pojasta tuli isänsä appiukko, isästä vävypoika ja tyttärestä pojalle äitipuoli. Muutama vuosi kului ja eräänä synkkänä syysiltana poika sai 26-vuotiaana esikoispojan vaimonsa kanssa. Näin hänen oma isänsä sai ensimmäisen lapsenlapsen ja isän vaimo pikkuveljen. Nuorin tulokas oli siis lankomies jo syntyessään. Tällä kokoonpanolla juhlittiin joulu ja uusivuosi, kunnes tuli taas aika lähteä kätilön pakeille. Tällä kertaa pojan tytär siis isän vaimo, joka oli tottakai myös pojan äitipuoli, synnytti tytön. Vastasyntynyt tyttö oli pojalle pikkusisko, pojan vaimolle ja tietenkin myös hänelle itselleen ensimmäinen lapsenlapsi sekä heidän oman poikansa täti. Ja koska hänen tyttärensä oli myös hänen äitipuolensa, oli hänen vaimonsa myös hänen isoäitinsä. Joten ollessaan isoäitinsä mies, oli hän itse itselleen isoisä.

Hyvää yötä ja huomenta, en tainnut taaskaan nukkua.

Valoisat yöt on aika takalistosta, varsinkin silloin kun on lomaa. Mieleni tekisi nukkumaan, mutta en vain osaa pitää silmiäni kiinni.

Silmät on kuin lautaset ja mietin vain asioita. Tekisi ehkä mieleni myös pelata, mutta en jaksa. Vai jaksaisinko jos yrittäisin? Tuskin, en usko.

Ärsyttääkin hieman. Talomme eteen parkkeeraa aina rekka-auto ja se äsken lähti pois ja päästi kamalan hajuiset pakokaasut ja ne tietenkin tuli suoraan ikkunasta sisään. Eihän tuossa edes ole parkkipaikkaa? Vai onko, kertoisiko joku?

Huone on kuin pommin jäljiltä. Vaahtomuovin kappaleita ympäriinsä. Tyyny vuotaa. Mattokaan ei meinaa pysyä lattialla, taitaa olla kyseessä lentävä matto.

Tukkakin on sekaisin, koska katsoin äsken Serranoita netistä ja melkein koko jakson ajan pyörittelin hiuksiani. Olenko kenties hölmö? Tottakai.

Älkää ottako tätä vakavasti, koska en tiedä mitä teen. Mitä teen? Teenkö jotain? Apua.

Ja muuten Tekkoukko-fanit, tietäkää se, että Tekkoukkoja on tulossa vielä lisää. Nyt vain on ollut kaikkea muuta tekemistä eikä inspiraatiota ole löytynyt. Älkää hätääntykö, kyllä niitä vielä tulee.

Eilen oltiin taas ryyppäämässä vähäsen. Lopputulos on se, että mulla on iho täynnä raapimajälkiä, naamassa muutama fritsu ja kehossa muutamia muita mustelmia, tai fritsuja.

Avautumista, lohduttelua ja Kalleilua. Elämä on.

+ Okielle kiitos siitä, että multa puuttuu mun leuasta partakarvoja.