IRC-Galleria

Oli ehkä siistein laivamatka ikinä - vaikka laiva menikin Ruotsiin. En osaa oikein kirjottaa matkasta mitään pitkää kirjoitusta, koska oon vielä aika väsynyt. Mutta täytyy kattoa kun saa kuvatkin pois kamerasta, että jaksaako jatkaa.

Mutta toisaalta tekis mieli takasin vaan olemaan. Ja sinne aamiaiselle.. Ahhh..

1. Avaa google
2. Kirjoita nimesi kuvahakuun
3.Kolmas kuva, siltä näytät 20 vuoden päästä

Tekeepi mieleni kirjoittaa taas sekavia. Joten olisiko sekavuuden aika taas kerran? Kyllä kai, kiitos tästä.

Kello on vasta 1 yöllä, väsyttää, mutta petollisen kahvikupillisen jälkeen silmät kiiluu vieläkin lautasen kokoisina.

Mitähän sitä kirjoittaisi? En tiedä. En osaa edes kirjoittaa sekavia, koska en ole tarpeeksi sekavassa mielentilassa. Mutta jotenkin kummallista, että vaikka maanantaina vähän maisteltiin alkoholia, tekisi mieleni taas hieman tuota ihanuutta. Mistä sitä saisi? Kaupatkaan ei auki. Tosin, ei minulla ole rahaakaan ja rahalle on ehkä vähän parempaakin käyttöä.

Mietin tässä, että mitä tekisi? Ei nimittäin ole tekemistä, eikä jaksa pelaillakkaan mitään. Pitäisiköhän sitä taas vaan pistää Pekka Puupää pyörimään ja pyöriä itse Puupään tahdissa sängyssä yrittäen unta? No, ehkä teen vielä tämän yön aikana niin, mutta en nyt, koska se olisi mielestäni kovin turhaa.

Kertokaa minulle, että mistä saisin paremman koneen? Pelasin Saaran kannettavalla Sims 3:sta pari päivää ja tekisi mieleni tälläkin hetkellä ehkä vähän näpytellä sitä. Aaargh, kun oma kone on niin huono, että siinä pyörii vaan Sims 2:nen, mutta sekin pätkii jossain määrin.

Ilmaisia tehotietokoneita otetaan vastaan, otetaan vastaan. Kiitos niistä näin etukäteen. Kiitos mistä? No turhasta tietenkin.

Ei tästä taas tule yhtään mitään. Sainpahan kuitenkin taas puhdistettua itseäni tämän tekstin muodossa. Ah, kiitos siitäkin. Kiitos Gallerian blogin.

Nyt loppu. :)

Yau. Mitä jengi? Meigäl ei oo ollu täs oikee aikaa kirjotella taas vaihteeks mitään, koska mul on ollu paljon parempaa tekemistä.

Synttärit on ohi, jee. Lahjoja ei hirveesti tullu, mut eikai niitä tässä iässä enää kuulukkaan saada, vai? Paras lahja oli, et sain olla murun kanssa niin pitkään.

Ensin Hyvinkäällä, sit käytii pyörähtää vähän Tampereella ja sit taas Hyvinkäälle, koska tääl oli yhen pikkumiehen ristiäiset.

Mut eikai siin, en mä jaksa nyt hirveesti kirjotella ku on niin kuuma. Että tsemppiä vaan kaikille ja mo.

Aina vaan alemmas ja alemmas vajoon tän mun Sims 2-riippuvuuden kanssa. Nyt mä alan jo lisäilee kuvia Galleriaan!

Mutta tälläsen rakensin tossa yönaikana. Tää on mun perheen uus linnake. Helikopterille pitää tottakai olla oma laskeutumisalusta katolla, eihän siitä muuten mitään tule. :D

Vielä hieman kesken, kun en pystynyt rakentamaan autotallia. Rahat loppu yllättäen kesken. Nyt pitää vaan hommata lisää.

Eli edellisellä kerralla kirjottelin vissiin siitä, että mun alkuhahmo sai ensimmäisen lapsensa ja tälleen. No, nyt on taas kerennyt tapahtumaan kaikenlaista.

Ensinnäkin, tämä pienen pieni lapsukainen on nykyään karvanaamainen mies, joka omistaa koko talon, koska hänen isällään ja äidillään tuli pieni riita, eräänlaisesta pelehdintä-tuokiosta toisen naisen kanssa. Riidan päätteeksi äiti-hahmo muutti pois kotoota ja isukki jäi yksin lapsensa kanssa.

No, tämä kenen kanssa isukki jäi kiinni pelehdinnästä muutti hetken päästä taloon ja näin lapsukainen sai uuden äitipuolen. En tosin tykännyt siitäkään naisesta, niin lukitsin sen reiättömään huoneeseen ja raukkaparka taisi nälkään kuolla.

Olipa siinä vielä semmonenkin, että tämän jälkeen tämä isä-hahmo iski taas uuden naisen - joka oli aikaisemmin murtautunut kyseiseen asuntoon ja yrittänyt vohkia irtaimistoa. Mutta tiedättekö mitä? En jaksanut sitäkään naista, koska hovimestarilla oli jotain sitä vastaan ja aina kun hovimestari oli paikalla, tämä soitti poliisit paikalle ja minähän siitä sain sitten 500 simoleonin sakon, koska kutsuin muka poliisit turhaan paikalle. Pistin siis senkin akan pihalle.

No, eipä mennyt kauaa kun lapsukainen tuli teini-ikään ja alkoi olemaan sen verran iso poika jo, että oli aika periä koko omaisuus. Niinpä tämä isä-hahmo meni kuolemaan vanhuuteen. Teinipoika jäi yksin asumaan isoon taloon.

Nykyään tämä teinipoika on jo aikuinen mies ja yrittää luoda uraa jalkapalloilijana. Kuntopisteet täysillä, koska oli pakko treenata ne kun poika-hahmo tuppasi syömään liikaa ja paisui kuin pullataikina.

Kaikenlisäksi tällä uudella talonomistajalla on nykyään vaimo ja toinen nainen kierroksessa - jatkaa siis isänsä jalanjälkiä. Lasta ei ole vielä siunaantunut, mutta eiköhän sekin kohta ala järjestyä kun tuntuu niitä naisiakin riittävän.

Niin ja muuten, tämän uuden talonomistajan, eli poika-hahmon naisystävä on poliisipäällikkö ja he tutustuivat lapsina koulussa ja tietenkin tämä naishenkilö päätti tulla kyläilemään.

Eli, nyt mennään siis vasta toisessa sukupolvessa, mutta saas nähdä miten pitkälle jaksan. 10 sukupolvea olisi tarkoitus, mutta jaa.. Kahdessakin mennyt ikuisuus.

Joo, tossahan mulla oli pitkä aikaväli kun en kirjotellut tänne mitään, mutta nyt.. Nyt mun tekis mieli kokoajan kirjottaa lisää ja lisää.

Tämä on ihan sairasta. Mutta joo, heitetään tänne nyt sama mitä mä pistin jo Facebookkiinkin:

"Olipas taas hauskaa. Kävin viemässä tölkit Valintataloon ja sit keräsin ostokset syliin ja menin kassalle. Piip, piip, ostokset meni siitä ja sit myyjä sanoo: "11,80", mä katon pullokuittii ja tuli väkisin hymy naamalle. Sit annoin sen myyjälle ja se vaa "selvä" ja hymyili päälle. Tais vissii hoksaa, etten mä ollu laskenu mitää, mut summa oli molemmissa aivan sama."