Ja taas tää iski,
Tää loputon ikävä.
Tuntuu ku sydäntä revittäs irti rinnasta,
En olis luopunu susta mistään hinnasta.
Hakkaa mun päätä vasten betoniseinää,
Ei, se ei tunnu nyt miltää.
Haluun kuulla sun äänes vielä kerran,
Tulisit takas ja pysyisit täs ees hetken verran.
Mitä antaisinkaan, jos tulisit takas,
Sua tarvitaan vielä täällä, rakas.
Aina muistoissa, mielessä ja sydämmessä,
Joka päivä, aina viimeseen asti.
Niin, ja kuka sano, että ajan kans tuska helpottaa? Mä en usko siihen, koska koko ajan mua vaan sattuu enemmän.
Love you forever and ever.
Sorrow will never ends.