IRC-Galleria

Suru auttaa hyväksymään menetykset. Se sopeuttaa elämän väistämättömiin muutoksiin ja avaa ovet uuteen. Surutyössä oma keho on tärkeä. Se kertoo huolenpidon tarpeesta ja on myös suoranainen surutyön väline.

Elämä on jatkuvaa muutosta. Se ottaa meiltä pois myös arvokkaita asioita, joista emme millään halaisi luopua. Juuri silloin tarvitsemme avuksi surua. Surutyö auttaa päästämään irti siitä, minkä on peruuttamattomasti menettänyt. Se tekee tilaa uusille asioille elämässä.
Surun ainoa hoito on sureminen. Suru ei tuhoa, vaan rakentaa ja eheyttää. Se on ihmiselle kuin kotelo perhoselle. Sen suojissa koemme kuin muodonmuutoksen ja voimme nähdä kaiken uudessa valossa.
Surun kotelossa myllertävät usein muutkin tunteet kuten viha, pelko, syyllisyys, häpeä, kaipuu ja jopa ilo. Ne kaikki on tarkoitettu aidosti koettaviksi.
Surutyö onkin juuri tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Se vie aikaa, joskus jopa vuosia. Eikä täällä työllä saa olla kiirettä tai suoritustapaa.
Jos ohitamme surutyön ja torjumme kipeät tunteet, alkaa keho ennen pitkää oireilla. Itkemätön itku saattaa lopulta sairastuttaa kehon tai masentaa mielen vakavasti. Kyky itkeä on siis toipumisen merkki.