joo ehkä oon sekasin.
mul on liian ikävä sua. itkettää kirjottaa näitä mut nää blogit on mun ainoo outlet. mitä ne tais olla myös sulle.
tapasin yhen ihmisen kenelle oon puhunu kaikesta. ja susta.
ja kerran ku mietin sua, aloin vaa itkee.
halusin huutaa. sattu.
fyysinen kipu, kaipaus ja suru.
how could i resent you.
en ymmärrä miks just sillo susta puhumine repi mun sielun auki.
entiiä oonko alkanu dissociate uuestaa. se vaatis fight or flight tilan.
ku puhuin asiasta itkin hiljaa, mut samaa aikaa täysillä.
tiiäks ku itket nii kovaa et ei vaa enää kuulu ääntä.
oon alkanu kaipaa sua enemmän.
kysyin mun tarot korteilta ekaa kertaa et onko mun elämän trial ja error phase ohi. onko se kaikki nyt viimeinkin kestetty.
olisiko nyt aika mennä sinne missä mun pitäis olla. mitä ikinä se onkaan.
kortit sano et en sais olla yksin omien ajatuksieni kanssa. et tarviin sitä toista pov:ta. ja et suunta mun omaa polkua pitkin on nyt käynnissä ja pääsen tekee sitä mitä haluan.
if this is it im signing off.