IRC-Galleria

Hmm. Mistähän mä lähtisin, alusta kaiketi?

Viettelin alkuvuoden hurjaa sinkkuelämääni kaikessa rauhassa Turussa. Ja opiskelin hyvin ahkerasti siellä AMK:ssa sitä helvetin perkeleen ensihoitoa. Suunnittelin jatkavanikin sitä aivam normaaliin malliin, kunnes..

Tutustuin Tuomakseen, ja päädyttiin sitten seurustelemaan. Tutustuin sitä myöden Hyvinkääseen, koska lähes kaikki viikonloppuni siellä vietin. Ja pikkuhiljaa uusiin ihmisiin. Lopulta päädyin kesäksi asumaan sinne, sekä Hyvinkään kotihoidon kautta sairaalan lastenosastolle töihin. Vietin aivan huippu kesän kaikin puolin. Kesä kuitenkin loppui, ja tuli paluu Suomen Turkuun. Ei, enhän mä sinne enää halunnut, ahdisti siellä niin kovin, että seinät kaatuvat päälle. Päätin lähteä pois.

Muutin sitten Hyvinkäälle, ja siinä samassa rytäkässä erosimme Tuomaksen kanssa. Sain opiskelupaikan Hämeenlinnasta, koulutuskeskus Tavastialta. Oli todellalla outoa ja pelottavaa mennä uuteen luokkaan kesken lukukauden, ja ajattelinkin, että aika yksinäistä tulee varmasti olemaan, mutta kyllähän mä sen kestän.. No, yllätyin miten hyvin mut huolittiin mukaan. Ei nekään ihan terveitä ole.

Kaiken häslingin keskellä päätimme muuttaa Cindan kanssa sitten kimppakämppään, ja siitäpä sitten bongasin itselleni todellakin avovaimon. Ja elimme onnellisena yhdessä kivassa kaksiossamme veskarilla, ja olihan meillä oma jukkapalmukin, Janne.. Olin päättänyt taas viettää sinkkuelämää.

Loka-marraskuussa tutustuin Niiloon. Se oli oikeastaan Jannen syytä, se raahasi mut Jukalle ja Milville pelaamaan rockbändiä, jossa Niilon tapasin ensimmäistä kertaa. Eipä siinä mitään kummallista ollut kummankaan puolelta, ja tapasimme satunnaisia kertoja eri tilanteissa, kunnes sitten Niilo tahtoi kärsimystä elämäänsä, ja aloitti seurustelemaan kanssani 21.12., ja sitähän on siitä jatkunut tähänkin päivään asti. Niilo on ihan kaistasekasin, mutta kai me sitten niin hyvin tullaankin toimeen.

Mitä muuta?

Vuosi 2008 ja 2009 alkukin voittaa minkä tahansa tv:n ihmissuhdesarjan aivan kympillä. Voi sanoa,että sosiaalinen elämä ei ainakaan tylsää ole ollut.

Hyvinkää on mun kotini, olen saanut uusia kavereita, ja jopa muutaman uuden ystävän, joita ilman täällä olisi ollut aika ankeata. Ilman niitä kaikkia kommelluksia Jannen kanssa, tai ilman niitä paskojacaccaleffoja joita Ismo on mun kanssa kytännyt, mä olisin varmasti paljon enemmän sekaisin, kun nyt olen. Ei se Ismokaan ihan järjissään ole, se on vaan hölmö.

Mä hölmö oon..
Sä hölmö oot..

Mutta kaiken takana on Ismo. Ja Ismoonhan mä käyn kuumana kun hellan levy kahdellatoista!

Ja tästä on hyvä jatkaa. On hienoa olla minä. On hienoa olla avoimesti tyhmä. Yrittäkää selvitä siitä.