IRC-Galleria

KALAT

Kalat ovat yleensä rapajuoppoja, narkkareita ja työttömiä. He esittävät loppuun asti pirteää ja sosiaalista, vaikka mieli on hautonut itsemurhaa jo viimeiset kolmetoista vuotta. Kaloista valitettavasti pidetään, sillä he keksivät aina tekemistä. Usein he keksivät tekemistä, vaikka kukaan ei ole enää edes paikalla. Kalat ymmärtävät vasta kolmen tunnin päästä, että juhlat ovat ohi. Siksi he ajautuvat masennuksissaan juomaan, koska he missasivat hyvät jatkot.

MOTTO: "Meille pääsee!"
TYÖPAIKKA: kiitä onneasi jos on
AUTO: moottoripyörä

Täältä sinne ja sieltä tähän,
kulkiessa aika päässy vierähtämää.
Se painaa mieltä vähän,
mut mä pidän muistot messissä vielä tänään.

What you need to be thankful for the life that you got?

You know what I'm saying.

Stop looking at what you ain't got
and start being thankful for what you got.

Never mind what haters say,
ignore them till they fade away.

Just live your life...

...And why you are still wasting your days away?

..You had my heart, and we'll never be world apart
Maybe in magazines, but you'll still be my star.
Baby, 'cause in the dark, You can't see shiny Cars
And that's when you need me there
With you I'll always share

Because..

When the sun shines
We'll shine together
Told you I'll be here forever
said I'll always be your friend
Took an oath I'm gonna stick it out till the end
Now that it's raining more than ever
Know that we still have each other..

Don't
take
it
personal

Don't
get
emotional

You
know
it's
the
truth

I'm
too
cool
for
you

You
think
your
hot
but
I'm
sorry,
you're
not

Exactly
who
you
think
you
are

Can't
tell
you
what
you
haven't
got

When
we
walk
into
the
room

I'm
too
cool
for
you

Tänä yönä on saatava jotakin aikaan
Muuten katoaa uskoni tähänkin taikaan
Joka mieltäni kiehtoo ja ahdistaa
Joka myrkkyä on mutta niin makeaa

Kädet vapisee
Ei edes tupakkaa mieleni tee
Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen, kun
Maa tärisee
Nyt se tulee, nyt se kävelee
Tällä kertaa kiinni sen saan
Ennenkuin se katoaa

Olen antanut sormet ja käteni kaikki
Olen katsonut kuinka ne hakataan poikki
Olen ulvonut yötä ja odottanut kuuta
Nyt tahdon jo enemmän ja jotakin muuta

Kädet vapisee
Ei edes tupakkaa mieleni tee
Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen, kun
Maa tärisee
Nyt se tulee, nyt se kävelee
Tällä kertaa kiinni sen saan

Kuinka lankesinkaan ansaan pehmeään
Se hyvänä pitää mutta minut myrkyttää
Ja kun se loppuu aina yksin jään
Yksin hämärään

Nyt on saatava tehdyksi jotakin jo sille
Ulos pääsyä sanoille ajelehtiville
Pian tunnen sen tulevan, se tulee niin kaukaa
Ennenkuin se on täällä mä en saa rauhaa

- E l ä m ä - o n - k u i n - p a l a p e l i .

S i t ä - k o k o a - j a - k o k o a t - j a - k o k o a t ,

m u t t a - s e - e i - v a i n - v a l m i s t u .

J o s k u s - t u l e e - h e t k i ä - j o l l o i n

p a l a p e l i - t u n t u u - j ä m ä h t ä n e e n .

T u n t u u - k u i n - p a l a s e t - o l i s i v a t - k a d o k s i s s a . -

Hmm. Mistähän mä lähtisin, alusta kaiketi?

Viettelin alkuvuoden hurjaa sinkkuelämääni kaikessa rauhassa Turussa. Ja opiskelin hyvin ahkerasti siellä AMK:ssa sitä helvetin perkeleen ensihoitoa. Suunnittelin jatkavanikin sitä aivam normaaliin malliin, kunnes..

Tutustuin Tuomakseen, ja päädyttiin sitten seurustelemaan. Tutustuin sitä myöden Hyvinkääseen, koska lähes kaikki viikonloppuni siellä vietin. Ja pikkuhiljaa uusiin ihmisiin. Lopulta päädyin kesäksi asumaan sinne, sekä Hyvinkään kotihoidon kautta sairaalan lastenosastolle töihin. Vietin aivan huippu kesän kaikin puolin. Kesä kuitenkin loppui, ja tuli paluu Suomen Turkuun. Ei, enhän mä sinne enää halunnut, ahdisti siellä niin kovin, että seinät kaatuvat päälle. Päätin lähteä pois.

Muutin sitten Hyvinkäälle, ja siinä samassa rytäkässä erosimme Tuomaksen kanssa. Sain opiskelupaikan Hämeenlinnasta, koulutuskeskus Tavastialta. Oli todellalla outoa ja pelottavaa mennä uuteen luokkaan kesken lukukauden, ja ajattelinkin, että aika yksinäistä tulee varmasti olemaan, mutta kyllähän mä sen kestän.. No, yllätyin miten hyvin mut huolittiin mukaan. Ei nekään ihan terveitä ole.

Kaiken häslingin keskellä päätimme muuttaa Cindan kanssa sitten kimppakämppään, ja siitäpä sitten bongasin itselleni todellakin avovaimon. Ja elimme onnellisena yhdessä kivassa kaksiossamme veskarilla, ja olihan meillä oma jukkapalmukin, Janne.. Olin päättänyt taas viettää sinkkuelämää.

Loka-marraskuussa tutustuin Niiloon. Se oli oikeastaan Jannen syytä, se raahasi mut Jukalle ja Milville pelaamaan rockbändiä, jossa Niilon tapasin ensimmäistä kertaa. Eipä siinä mitään kummallista ollut kummankaan puolelta, ja tapasimme satunnaisia kertoja eri tilanteissa, kunnes sitten Niilo tahtoi kärsimystä elämäänsä, ja aloitti seurustelemaan kanssani 21.12., ja sitähän on siitä jatkunut tähänkin päivään asti. Niilo on ihan kaistasekasin, mutta kai me sitten niin hyvin tullaankin toimeen.

Mitä muuta?

Vuosi 2008 ja 2009 alkukin voittaa minkä tahansa tv:n ihmissuhdesarjan aivan kympillä. Voi sanoa,että sosiaalinen elämä ei ainakaan tylsää ole ollut.

Hyvinkää on mun kotini, olen saanut uusia kavereita, ja jopa muutaman uuden ystävän, joita ilman täällä olisi ollut aika ankeata. Ilman niitä kaikkia kommelluksia Jannen kanssa, tai ilman niitä paskojacaccaleffoja joita Ismo on mun kanssa kytännyt, mä olisin varmasti paljon enemmän sekaisin, kun nyt olen. Ei se Ismokaan ihan järjissään ole, se on vaan hölmö.

Mä hölmö oon..
Sä hölmö oot..

Mutta kaiken takana on Ismo. Ja Ismoonhan mä käyn kuumana kun hellan levy kahdellatoista!

Ja tästä on hyvä jatkaa. On hienoa olla minä. On hienoa olla avoimesti tyhmä. Yrittäkää selvitä siitä.

Ne sanoo,
että elä
jokainen päivä
niinkuin viimeinen.

Se meinaa vaan,
että huomennakin
pitäisi olla kiireinen.

Sua katson kun sä kiljut peilille,
vaikka syytönhän se on.
Aamu vaan on joskus armoton,
kun mustat paahtoleivät lentää halki ilmojen
sä nauratko vai itket nauraen

Sitä kaikkea juuri se on
arkemme niin koruton.
Hetket rakkauden
pesii kätköissä sen
sellaista juuri se on.

Oot iltapäiväruuhkaan raivannut taas väylän kotiin päin
ja mietit miksi kiirehdimme näin.
Sä unohdit taas ostaa kahvin sen,
ja mä teettää avaimen,
mut mä korjannut oon leivänpaahtimen.

Sitä kaikkea juuri se on
arkemme niin koruton.
Hetket rakkauden
pesii kätköissä sen
sellaista juuri se on.

Sä nukahdat taas kesken uutisten,
vaikka siellä ne on ne häät.
Mä luulen että meistä unta näät

Sitä kaikkea juuri se on
arkemme niin koruton.
Hetket rakkauden
pesii kätköissä sen
sellaista juuri se on.

-Samaa Sukua Eri Maata-