IRC-Galleria

Seitsemännen auringon aamuna
Alla näiden lukemattomien halojen
Takana taivaita hipovien talojen
Meri nousee edessämme
Meitä sitoo sanomaton lupaus
Josta me puhutaan vain vaieten

Kuinka kauan sä annat noiden aamujen sulle koittaa?
Ja kuinka kauan ennen kuin annat oikean elämän voittaa?

Vielä jonakin päivänä sinäkin myönnät itselles
On kaikki mennyt pieleen
Vielä jonakin päivänä sinäkin
Hautaat mustat sydämet
Syvälle mieleen

Mut sä oot mitä oot
Et sille mitään voi ellet tee elämällesi jotain
Ettei tarvii huutaa yksinään et
"Missä rakkaus?"

Ovat niityt vehreämmät siellä
Missä käsi kädessä taas kuljetaan
Hopeisen pellon reunalla
Silmämme jo suljetaan

Kuinka kauan sä aiot omaa elämääsi estää
Ja kuinka kauan sä aiot ilman oikeaa rakkautta kestää?

Anna mun mennä
Älä päästä irti
Ota musta kiinni
Älä koske minuun
Anna mun mennä
Älä päästä irti
Älä koske minuun
Ota mut syliisi

http://www2.hs.fi/extrat/hsfi/omaelama/sukupuolitesti/default.asp

-62%:sti mies ja 38%:sti nainen.

» Tytöt tykkää kun poika tekee aloitteen.
» Tytöt tykkää kun poika itse tulee puhumaan.
» Tytöt tykkää halauksista.
» Tytöt tykkää suukoista.
» Tytöt tykkää lämpimistä sylistä.
» Tytöt tykkää pojista jotka välittää.
» Tytöt tykkää aidoista pojista.
» Tytöt tykkää tekstareista jotka tulee yllättäen ilman syytäkin.
» Tytöt tykkää romanttisista illoista.
» Tytöt tykkää kädessäpidosta.
» Tytöt tykkää kahdenkeskeisistä hetkistä.
» Tytöt tykkää hiljaisuudesta ja toisen läsnäolosta.
» Tytöt tykkää istumisesta sillon kun vieressä on poika.
» Tytöt tykkää kun joku välittää.
» Tytöt tykkää kun joku kertoo tunteistaan.
» Tytöt tykkää suorapuheisuudesta.
» Tytöt tykkää pojista jotka eivät valehtele.
» Tytöt tykkää pojista jotka eivät esitä.
» Tytöt tykkää pojista jotka saavat nauramaan.

Millä nimellä olen sinun puhelimessasi?

Aurinko nousee,
On kastetta maassa.
Aika on herätä,
Nousta ja lähteä,
Kohdata ystävä kallehin.

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Päivä on kirkas,
Vain metsässä tuulee.
Aika on leikin
Ja naurun ja riemun.
Mukana ystävä kallehin.

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Aurinko laskee,
Jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.

Nyt mä oon ehkä vihdoinkin tajunnu sen,että ette te mun luota minnekään oo kadonnu. Niin kauan kun mä välitän, ja muistan teidät, te ootte mun sydämessä, ja sillon te ootte mun luona, lähempänä kun mikään muu.

En ole poissa, vaan luoksenne saavun kanssa jokaisen usvaisen aamun, ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä.<3

"..Kun yössä yksin vaeltaa,
Voi kaltaisensa kohdata,
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea.
Ei etäisyys, ei vuodetkaan.
Ei mikään meitä erota,
Kun hetken vain sut pitää saan
Ja unohtaa.

Ikuisuus, yksi huokaus vain.
Yksi yö kuin koko elämä.
Tuoksussasi keväät tuhannet.

Ei etäisyys, ei vuodetkaan.
Ei mikään meitä erota,
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea."

Tehosekotin - Hetken tie on kevyt

Aika lentää,
lennä mukana,
koska sen voin luvata,
et se ei venaa suakaan.

Jos petät luottamuksen,en käännä toista poskea
siellä mistä mä tuun ei vaan ystävyyttä osteta
Tiet eros, nyt käännä sivuu
täs vaihees sun on aika jäädä sivuun
Vaik ne sanoo: "aika parantaa haavat"
jos käännät takin, pysyn aina pahalla naamal
Tiet eros, nyt käännän sivuu
täs vaihees sun on aika jäädä sivuu

Cheek - Käännän sivuu

Vuosi, jossa tapahtui ehkä eniten tähän astisessa elämässäni. Tai ei ehkä eniten, mutta sellasia asioita, jotka tulee vielä vuosienkin päästä vaikuttamaan suuresti mun elämääni. Sellasia asioita, joiden takia on naurettu ja itketty. Aika tunnerikas vuosi ollut.

Ensimmäinen heti vuoden alussa tapahtunut suuri muutos oli tää koulun alkaminen täällä, ja sen myötä muutto Turkuun. Se oli jo itessään sellanen tunnemyräkkä, jota vieläkin joskus saa oikein urakalla käsitellä. Ja mitä se muutti mun elämässäni?

Muutin tänne, olin yksin. Viikot meni joskus hitaammin, joskus nopeemmin, mutta aina ne jakso sillä varjolla, että tiesi pääsevänsä viimeistään perjantaina täältä pois, ja kattomaan kaikkia ihania rakkaita ihmisiä, ja tekemään kaikkea kivaa teidän kanssa. Vuosi meni itseasiassa aika äkkiä.

Nyt vuoden lopulla, kun me Arin kanssa erottiin, oli se toinen suuri muutos. En sitä sitten ala tässä pohtia kumpiko oli suurempi, molemmat tulee kuitenkin vaikuttamaan mun tulevaisuuteen hyvin paljon. Nyt yhtäkkiä mulla ei olkaan niitä viikonloppuja enää, joiden varjolla jaksaa. Täytyy opetella paljon uudenlaista elämää. Mutta olisittepa te ihmiset silti pysyneet mukana, te helvetin rakkaat paskapäät. Sellasina mä teidät tuun muistamaan. :> (Ja sä tiedät, jos olet yksi niistä!)

Menneen vuoden aikana sain tutustua paljon myös uusiin kivoihin ihmisiin, mutta koska mä panostin aina enemmän siihen aikaan jonka mä sain viettää teidän kanssa, niin en juurikaan ole kiintynyt täällä kenenkään, mutta joihinkin muihin sitäkin enemmän. Edelleen täällä jotenkin orpo olo, mun sydän on ihan toisessa paikassa. Se jäi matkasta pois kai.

Noh, se mitä ennen oli...Nyt ei oo sitäkään.

Mut uusi vuosi elettävänä, joka taas tulee jättämään varmasti omat jälkensä. Menneille ei voi enää mitään, kukaan niitä ei osaa muuttaa, ne voi ainoastaan korjata.