Asunto on,
avaimet on, tavarat on asunnossa.
Rakastan sitä paikkaa :)
Odotan jo ihan innolla että pääsisin lähtee Tampereelle, mut sit toisaalta se pelottaa. Tai siis ei se Tampereelle meno vaan se, et mitä jos mut unohdetaan?
Jos sitten kun joskus tuun taas tääl käymään, ni mua ei enää sillein muisteta.. tai siis että tunnen itteni ihan ulkopuoliseks kaikesta. Tai jos kukaan ei tuu mua moikkaamaan sinne mun luo..?
Eihän niin käy?
No, tässä se punnitaan, kuka on tosi ystävä ja kuka ei...
Mut sinä, toivon et me vielä nähdään ja ettet unohda mua. ikävä on hassua :)