Kamoista on nyt suurin osa siirretty mutsille :) Tai ainakin paljon. En nyt tiiä onko se niin kamalaa asua mutsin luona..toisaalta mun identiteetti ja mielenterveys voi kärsiä ku ei oo yksityisyyttä lainkaan...ei edes ovea prkl. Mut sainpahan isoimman huoneen :D
Musta tuntuu että mua ei kaivata..olo on vähän omituinen...oon menettäny lähes kaikki entiset kamut ja rakkaimmat ystävät...ehkäpä olen kusipäistynyt ja liian sairas ollakseni ystävä jollekkin...
Ilman ystäviä oleva Tintti lahjoitetaan mukavaan kotiin pientä ruokakorvausta vastaan...ei se paljon syö, jotta kuihtuisi, reppana :( Ikävä semmoista: mitä tehtäis-juttua, niinku sillon pienenpänä...
Haikea olo...vituttaa yleisesti tää perkeleen elämä, joku neropatti unohti antaa manuaalin tähän systeemiin...ihan itse olen tän koonnu ja säätäny...kohta vois potkasta koko paskan nurin...kjäh kjäh kjäh :) No, vielä tässä katselen ja kummastelen..
"Istuin yksin pimeässä,
katselin tähtiä jotka loistivat pieninä pisteinä.
Niitä oli tuhansia.
Niiden ei tarvinnut koskaan olla yksin,
niillä oli aina toisensa.
Kukaan ei jättänyt,
kukaan ei loukannut,
kukaan ei lakannut loistamasta.
Minut olivat lähes kaikki jättäneet,
lähes kaikki jollain tavalla loukanneet,
lakanneet loistamasta"
-Tintsu-