On helppo hengittää, kun ensin ymmärtää
Mitä meistä jälkeen jää, kun kaikki häviää
Kun silmät avautuu niin totuus paljastuu ja toivo kipinä sammuu
Pysähdyin miettimään tarkoitusta elämään
En löytänyt jumalaa, en ketään muutakaan
Minua auttamaan, päätin luovuttaa ja lähteä kulkemaan
Tielle pimeään jäin nyt yksinään
En kestä päivääkään jäädä oravanpyörään
Kulkemaan, uudestaan
Samaa vanhaa toistamaan
Mielummin mä kuolen seisaaltaan, kuin jatkan elämääni polvillaan.
Ja me taistellaan aina uudestaan, ennen kun maahan kaadutaan.
Kun aika pysähtyy ja pilvet väistyy, ei enää pelottaa voi kylmä hautakaan
Tahdon lepäämään ikuiseen hämärään
Kun loppu lähestyy, sitä ensin hämmästyy
Sen jälkeen pelästyy, mutta kaikki järjestyy
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 22.07.
- [Ei aihetta] 10.07.
- ... 09.07.
- [Ei aihetta] 02.07.
- -- 15.06.
- ♥ 14.06.
- [Ei aihetta] 26.04.
- ♥ 04.02.
- ~ 23.01.
- [Ei aihetta] 22.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2014 (18)
-
▼
2013 (10)
- ▶ joulukuu 2013 (8)
- ▶ marraskuu 2013 (2)