Onnelassa vierähti keskiviikkoilta. Neljältä sänkyyn ja puol kaheksalta am sängystä ylös. Sappeeseen on kuulemma niin pitkä matka että herätyskin sen mukanen. "Ei oo koko päivää aikaa odotella että neidin pää selkenee". jeep. luistaa se suksi kännispäissäkin . Ei vaan kamalan tyylikkäästi :D tuli hienot koukerojäljet rinteisiin. Ihan kun joku niitä jäisi ihailemaan. Harmi, kauniin epäsymmetrisiä oli. Alkoholipitoisena on se hyvä puoli, että kun muut kammoksuu huipulla jyrkkää rinnettä, niin itte estottomana antaa suksille ohjat ja seuraa tyytyväisenä perässä. Korvapipon korvat oli tosin missä sattuu. toinen takaraivossa, toinen otsalla. Aika kissa. Veli sen verran eläinekspertti että osasi auttaa korvat oikeille kohdilleen. Alkoholi lämmittiki mukavasti. Oli vähän kylmä päivä, 24 astetta miinusta. Ja ne harvatkin laskettelijat tiiviisti vuorattuja. Vähäpukeisena teki mieli tokaista hissitoverille "huh hellettä, mites siellä?". mut en viitiny. ois tullu turpiin saman tien :D Iltapäivästä, kun aurinko ja alkoholi alkovat laskea samaa vauhtia, tuli jäätävät olot. Ja varpaista lähti tuttuun tapaan tunto ja väri. Huvittavaa kun ei tuntenut omia ruumiinosiaan. pystyi samaistumaan varvasamputaation läpikäyneisiin heppuihin :> mitäspäs tästä opimme.. afterskin kautta rinteeseen eikä toistappäin.
Mahtava automatka. Sekä sinne että takas. Koko kolmetuntiset kuunneltiin Radio Aaltoa ja pehmeitä suosikkeja. Herkkua. Loppumatkasta Dion ja Houston tuli korvista ulos. Kuski päättää radiokanavan. Ja äiti valitettavasti oli kuskina. UUMAMA skishopin tarvikemyyjä. Käsitteli tavaroita niin hellästi. ja ne pehmeät kädet<3. Äitiki ihan suli silmissä. Ensimmäinen mies, joka kieli keskellä suuta varo tahraamasta laskettelulasien peilipintaa :D miau.
Onnela on hyvä baari, löytyy vähän vanhempaa ikäluokkaa. eh. ei oikeestaan. Keskiviikkoisin kun sinne kerrankin pääsee, pysyttelee kaikki kahenkympin paremmalla puolella olevat kaukana. vain harvat eksyy ja nekin yllättyy pahan päiväsesti :D ja vetää parhaimmat iskurepliikit kehiin : "vitsi tääl onki taas tää alaikästen ryyppyilta. ei hitto mitä porukkaa. no mut hei, minkäs ikänen sä oot?". Ja seuraavaksi ne alkaa hämmentyneenä pohtia mitä ikäero niille merkitsee ja riittääkö henkinenikä paikkaamaan oikean iän. hehe. Keskiviikkoviihdettä. Kasaripuoli svengaa. Turun parhaimmat lantionpyörittäjät kokoontuu ehdottomasti siellä. Pojatkin john travoltoja<3 rakastan niitten sheikkausliikketä ja piruetteja. aw, mutta niiltä puuttuu kireet housut :/
oispa jo keskiviikko. ja sitten taas keskiviikko. haluun olla alppipujottelija. haluun vaan pujotella ja keskiviikkosin käydä onnelassa.
ainiin aloin miettitä, että kun on jo valmiiksi näin uusavuton, niin mitä sitten tapahtuu kun lapsenlapset haluaa tumppuja, makaroonilaatikkoa,ristikonratkonta-apua ja ryppysen mummon. tumput ne saa unohtaa jo syntyessään. ristikot on pölöjä, niissä menee hermot. makaroonilaatikon kohalla vois ottaa riskin. jos menee pieleen niin syödään makaroonivellillä, joka sekin on ihan syötävää. enkä oo ryppynen vaan niitten iloksi. käytän lorealin age difying creamia. ja lävistys on ja pysyy. badgranma. ne saa epämummomaisen mummon. ai kamala. mua ei mummoksi nimitetä, eikä mun tulevaa luksuskämppää kutsuta mummolaksi. lapsuudentraumat ne ainakin saa, kun mummulassakäynti sisältääki valmisruokaa ja tietsikkapelejä. j a i s o ä i t i n n a a m a t a u l u l ö y t y y k a l l e r i a s t a. hähä.
vitsi oispa jo vuosi 2067.