alkaa oikeasti jo pikku hiljaa tuntumaan että vaikka mitä tekis niin kaikki menee päin V*ttuja... en kelpaa siltikään mihinkään.. tajuispa toi yks että miten paljon sitä rakastan... *huokaus*... mutta turha se on sille mitään mennä sanomaan kun huutoa tulee ja ovia paiskotaan... =`(
mutta ei kai se nytten muu auta kun toivoa parasta ja pelätä pahinta.....