Kylläpä tuli ikävä kaupunkiin.
Ei perkules, näköjään sekin on mahdollista..
Kyllä täs alkaa pikkuhiljaa oleen aineksia saada vuoden mökkihöperön palkinto,
niin levotonta rataa alkaa sielu jo lenteleen.
Tulispa komia rinssi valkosella ratsullaan ja pelastais.
Mut perkules, eihän niistä oo mihkään, edes pelastamaan itteään...
Ja hoitoahan mä en tarvi...en siis sellaista "hoitoa" tai no, kait sekin olis kerta vuoteen ihan tervetullut...
heh..no nythän tää runoilu alkaa menee ihan mahdottomaks..
Täytyypi nyt kirjoitella välillä jotain säädyllistäkin tekstiä,
ettei toivo mun järjissä olemisesta sammuis ihan kokonaan..
Ja kohta on juhannus, täytyypi vissiin silloin sammuttaa vähäks aikaa toi järjissä oleminen.
Ja helpostihan se täällä onnistuupi...
Mut eiköhän tää taas tällä erää riitä...:D