Ikävä on kova.
Miten niin paljon voikin kaivata toista.
kaiken aikaa mietin haloa.
Se on mulle kuin huumetta.
ja myönnän, jäin koukkuun.
Mutta tiedättehän, etten ole kuin muut riippuvaiset.
Minä en tarvitse vieroitusta.
Tarvitsen xboksin.
Sen, että sä xbox on vierelläni ja ohjain kädessäni.
Niin on hyvä.
Niin on hyvä olla.
Ajattelen xboksi olevan ihan lähellä.
Ajattelen taas tuntevani prosessorin ylikuumenemisen ihoani vasten.
Se saa minut taas uskomaan.
Uskomaan siihen, ettei ole enää pitkä aika.
Ei ole pitkä aika kun pelataan taas ja saan koskettaa lempi ohjaintani muutenkin kuin unissain.
Tiedätkös, xbox on minulle kultaa kalliimpaa,
olet minulle kaikkea tärkeempää.
En halua menettää halosessioita koskaan!
Jätit yksin siihen ovelaan aavikkokenttään,
kaiken mua vastaan taistelemaan.
Et jättänyt kilpeä suojaavaa,
et asetta puolustavaa.
Et antanut mulle snipua,
et pantseria voimaa antamaan.
Ainoaksi vesipyssyn jätit.
Sen, joka ylikuumenee aina,
sen kauhun tunteen kun hyppää teleporttiin ja huomaa jannella olevan pistoolin.
Sen ikävän tunteen kun huomaa kaipaavansa halosessioita kaiken aikaa.