Enpä oo pitkään aikaan tänne kirjotellut, mutta nyt kasvoi paineet niiiiiin valtavasti että jotain pitää raapustaa...Vietin pojan kanssa mukavan juttuhetken päivällä. Se kun on (niinku äitinsäkkii) ollu julmetun kärttynen. Tuntui että ainakin itseä helpotti, vaikka puhuttiinkin ihan "vaan" maailmankaikkeudesta ja evoluutiosta sun muusta...Ihan vaan kun tuntui että niistä asioista saa kivasti uutta näkökantaa omiin ongelmiin ja mielen lukkoihin. Helpompi tajuta että orionin vyössä syntyy uusia galakseja kuin se että miksi ihmiset valehtelee tai törttöilee muuten vaan.