Pyhä kolminaisuus: säämies, sääasema ja sääpallo. Ei voi valittaa, että olisi tullut p-kauden lopussa valittua väärin, kun säämieheksi haki ja sääjaokseen lopulta pääsikin. Kovin paljon helpommalla ei taida inttiä pystyä suorittamaan. Jos tätä nyt sitten armeijan käymiseksi voi edes sanoa. Hommia ei ainakaan voi raskaaksi moittia, välillä sääasemalla päivystystä (=television katselua ja Xboxin pelaamista, 3 tunnin välein pikainen reissu havaintokentälle), toisinaan luotauksia (="Huomio! Pallo! Irti!", n. 45 minuutin homma, josta n. 40 minuuttia istumista, 5 minuuttia pallon täyttöä/sondin valmistelua) ja loppuaika meneekin pääasiassa syödessä/nukkuessa/lukiessa jne.
111 aamua olis vielä jäljellä ennen siviiliin pääsyä. Joulun jälkeen pitäis varmaan alkaa taas katsella, että mitä sitä nyt sitten oikeen elämällänsä tekis. Päin vittuahan loppupeleissä asiat on tähän asti mennyt. Opiskelumotivaatio edelleen hukassa, eikä vieläkään mitään hajua mikä ala kiinnostaisi. Ei oikein enää viitsisi suotta aloittaa opiskelemaan alaa, joka puolen vuoden jälkeen ei kiinnosta pätkääkään, kuten edellisen kanssa kävi.
Työpaikkojakin voisi alkaa piakkoin katsella, huhtikuun alun jälkeen miellään voisi mennä töihin ainakin syksyyn asti ja alkaa sitten opiskella, jos nyt jonnekin sisään pääsee. Edellyttäen, että nyt saa haettuakin jonnekin.
Mutta vittuako sitä valittamaan, itseä niskasta kiinni ja töitä ja opiskelupaikkaa hakemaan.