Voi kuinka lempeitä ne olivat ne yöt elokuun,
Jotka kanssasi mä vietin ja mä unohdin muun.
Mä sitä aikaa mä sitä taikaa en takaisin saa.
Mä sitä aikaa, taikaa, malta en unohtaa.
Mä olin sulle kai pelkkää huvia vaan,
Jotain, jota mitä tosissas et halunnutkaan.
Mä menin retkuun, mä menin retkuun tosiaan.
Nämä elokuun yöt sai mut taikaan uskomaan