IRC-Galleria

aika outo olo nyt tänä aamuna. ajettiin eile 5h kuopiosta helsinkii jonka nukuin koko aja. illalla taas en saanu unta ku vasta 03:30 ja heräsin äsken. sitä edeltävinä kolmena yönä nukkunu sekunttiakaa. ja nyt rustaan ossi osbornin ja festarikukan "kuinka sen piti mennä" muistelmia kuopion festareista.

tarina alkaa kun (vielä) nimetön sankarimme saapuu kuopioon ettimään paikallista festaria. neuvoa kysyn ja poliisi neuvoo vänärille. vänäri, ei oo suomi-savo-suomi sanakirjaa mukana et vois tarkistaa mikä peräkylänpukamaliike se mahtais olla. soitan enolle ja kysäsen mikä pirun paikka o vänäri. eno selittää juurtajaksain väinölänniemen eri tarkoitukset ja lyhenteet. noniin, asiaan. se o siis paikka. eli ensin pitäs löytää vettä. ja vettä pitkin kuulemma vasemmalle. mistähä vitusta se voi tietää et talsin oikeesee suuntaan!? noh, (kyltistä luin) kirkon katua alas ja kymmenkunta veneen ja laivain kokoisia kelluvia härveleitä puthahtaa näkö kenttään. kysäsen kalastajalta että onko väinölän niemi kaukanaki. kun ei siellä vasemmalla näy ku vanha sahaamo kilometrin päässä ja silmänkantamattomiin metsää. kalastaja ihmettelee että helsingistäkö olet? nimenomaan mut se ei liity nyt tähän, aukee festarit vartin päästä ja haluisin ajoissa sisään. kalastaja naurahtaa jotakin helsingin herrasta ja huutaa kavereilleen jotai ihme savomongerrus suomea. "haista ukonperkel paska!"
sen kaverit tais huomata ettei nyt olla juttutuulel. neuvoivat viisaasti oikealle. kiitin heitä ja lähdin menemään kalaukkelin jupistessa jotain saatanahuligaanista. festari alue siinti jo horisontissa kun alko iloinen mättömetalli kuulumaan jostakin autosta paikallisella kiasmalla. kuopion kielellä "vestari"alueen ulkopuolella oli satapäin iloista kuopion väkeä ryyppäämäämässä ties minkä takia. omatpa on huvinsa, meitsi menee ny festareille. alue olisi vastannut helsingissä sitä että tapahtuma ois ollu siinä makasiineilla ja kaikki helsingin nuoret olisi kokoontunut kiasmalle.
bäk rokkikikkeli stooriin.
elikkä jonoa etsimme. hmmm. ei näy. kysäsempä tolta juopolta. "hei juoppo. pääseex tonne rokkikokkiin jotenki sisällekki?"
juoppo kääntyy ympäri. (hahmomme muistuttaa ilmiselvää ihminen-kaappi risteytystä) juoppo mongertaa jotaki kristiinasta ja pohjanmaasta. yritän uudelleen. ei mitään tietoa suomenkielestä. älä menetä malttia, tappelua saa pitissä ja säästetään myöhempään. pidän mölyt mahassa ja siirryn seuraavaan porukkaan jossa on sininen teltta pystytettynä vieressä. näillä o kaikilla (cradle of) filt(h)in paidat päällä, parilla lukee paidassa ja yhellä tatuoituna selässä "you call'd and I came". huhhuh mitä porukkaa. haudanhiljasta ja kaikilla kuollu ilme. tatuoitu äijä vastaa oluelta haisevalla äänellään. "halluaako tuska (hik) poju kuopion festareille?" ivallinen virne naamalla. päässä alkaa sihistä ja puhista mut maltan mieleni vielä kerran puristaen nyrkkiä. "kyllä, menisin mielelläni kun kerta lipun ostin". "kuulkaas kaverit, tää poika (hullun kiilto leimahtaa ossin silmissä) halluaapi meitin kotokylän festasreille..." nappaan äijää kaulasta joka rimpuilee hulluna saamatta ääntä kurkusta. "nyt sä äijä lopetat ton pojuttelun tai syöt kohta oman poikuutes paistin pannulta." kummasti alko sanat tulvimaan kavereittensa suusta ku tää hiippari alko sinertää samalla värillä ku telttansakki. pudotin juopon joka hervahti perseelleen. kaverit alko heti huutelee jotai tommeja ja olleja paikalle. en jaksanu jäädä seuraamaan tapahtumaa. lähin osotettuun suuntaan ja löysin jonon. sain rannekkeen, samanlaisen ku muillaki festareilla. lähin suunnistelee rottensoundiin. mitäs vittua!? siel soittaa joku vitun "los bastardos finlandese" !??!?!!? mitä helvettiä?! olin menos kybäl kattoo jotai texasrokkia saatana. tais jengi vähä odotella seuraavaa esiintyjää ko ei kukaa ollu messis. alko kasvaa kyrpä otsaan tollasest paskasta, buuasin niitte jokaiselle biisille. mulle ei vittuilla. ton paskan jälkee löysin aikataulun ja kartan. kartan mukaan siel o ircgallerialava, baarihakulava ja teltta. (ei piilomainontaa).
16.15-17.00 Lovex - paskaa.....
17.00-18.00 TURMION KÄTILÖT - vitun jees \,,/ sain yhelt porukalt jotai juomaa. ei kyl maulta muistuttanu muutaku suomiviinaa, värin perusteel jaffaa.
18.00-19.00 Popeda - ei muistikuvaa.
19.00-20.00 Stam1na - ei järkevää muistikuvaa: "Tämä biisi liittyy kuopiolaisten naisten aamupala politiikkaan, HAMMASRATAS!"... ei muistikuvaa
20.00-21.00 Ruoska.... - iha jees. ei sit isompia lihaksia hankkinu toikaa ukko(laulaja)?
21.00-22.00 KORPIKLAANI \,,/ - vitun jees kuhan pääsivät vauhtiin <- myöhästyivät 5min/60minesitys ajasta. rumpalin tomikalvo paskaks (-5min). viulun piuha paskana (-5min lisää). tänä aikana soittivat jotai burana mainoksia ja muuta huuhaata.
tapasin kätilöiden juoppojallit jotka sitte mulle jotai litkua juotti.
22.00-23.30 mustaassi - muistin mukaan oli odotuksia parempi, ei tarkempaa muistikuvaa.
kätilön speggelin näköne kaveri lahjoitti jotai "ilojuomaa" juotavaks.
00.00-12.00 ei tietoa.
to be continued in kuopion rokkikyrvän seikkailuja - launtai


lukemasi sankaritarina on ossiosbornin ja festarikukan käsialaa.
vaikutteita juoppohullulta päiväkirjalta.

(kansi sepustuksia)
95% paskaa.(toden hiukkasia siellä täällä, vain asianomaiset tietävät todelliset tapahtumat)
luonnontuote, hävitetään polttamalla

antisavolaisenkäsikirja, älä kanna näkyvillä.

sailalle piti lähteä ko se nimenomaan käski, no ei kuitenkaa. ihan vapaaehtosesti lähin naistani tapaamaan :) etukäteen sovittiin että tulen tiistai aamuna. noh, aamulla matkaan lähdin 362 bussilla ja ruskeasuolla 474ään vaihdoin. "noni, soitampa sailalle lisäohjeita". tuuut tuuut tuuut.... ei vastaa, no kohta uudestaa. tuuut tuuut tuuut.... saatana, vastaas jo. keskellä vantaata vailla "ajo" ohjeita. 4kertaa soitin kunnes bussi pysähty. paniikki meinaa iskeä mut äkkiä muistin heikosti jotai 43 numeroisesta bussista. hep! se pysähty just toho taakse. pling painan nappia ja hyppään vaihtaa bussia. saila soittaa takas ja ihmettelee aikaista lähtöäni vaikka sovittu oli että aamulla tulen (blondi herää!) pysäkki ohje oli sellanen kuin "4-5 pysäkkiä, tiessä o sellane pitkä mutka eikä siel näy taloja missään". taloja missään. jossai seutulassa, taloja yhteensä 1per neliö kilometri. hyvä ohje. sit lähti bussi ja aloin tarkkaavaisesti seurata matkan etenemistä ja pysäkkejä. 2pysäkkiä menny ja edessä näkyy monta mutkaa. lasken äkkiä päässä.
monta mutkaa + monta mutkaa = pitkä mutka
maalaisjärkeä!
painoin nappia ja jäin pois sellasella pysäkillä jossa näkyy kahessa suunnassa peltoa ja kahessa toisessa tie ja yhellä niistä "puutarha suljettu". no aha. tällane reissu. jos saila ei tuolla pellolla asu nii saa luvan antaa lisä ohjeita. käsky kuuluu: "kulje puutarhan läpi hiekkatietä. asfaltiksi kun muuttuu olet oikeilla jäljillä. sitä seuraat. seuraat vaan. oikeella puolella pitäs lukea "varo lapsia" itsetehty kyltti, siitä eteenpäin. eteenpäin vaa. seuraat tietä. asfaltti kun loppuu seuraat sen paikan ottavaa hiekkateitä." jokainen piste oli uus paniikki "missä mä oon" ja uus soitto sailalle ohjeita varten. hyvin se meni. perille löysin, onneks ei kestänykkää ku tunti 20min
salainen aikaväli josta en tässä kerro. elä kysy, en kuitenkaa kerro!
poispäin ku lähettii siinä viiden pintaan saila sano et mennääkö neljäkolmosella(vai oliks se vitosella?), se o nopeempi. kysyin minne se menee. se menee myrtsii.
O.O suu loksahtaa samala taval ku FME:ssä tavattuamme My_selene n kanssa Finntrollin Routa.
kaua matkaan menee. "yleensä joku 10-15min, kui?" no ei mtn, menin tos aamul vaa tuntii pidempää reittiä ja maksoin siitä seutu lippuaki O.o
myrtsiin menimme, tapasimme tarzanin. erosin heistä, kävelin kotiin (VAAN 15min) ja ihmettelin bussitaktiikoitani

kaikille jotka menevät seutulaan ensimmäistä kertaa:
-se että se on lentokentön vieressä, ei tarkota et se on 100km päässä
-ota kartta
-tarkasta reitti, mieluiten nopea
-älä näytä liian kaupunkilaiselta, juntit luulee sua vielä jeesuksesksi ja ristiin naulitsee.

peikkokukka sanoo kaikille: "heihei, menen nyt kuopioon pöndelle. vietän siellä viikon. sitten on vuorossa kuopiorock(.fi) jonka jälkeen palaan helsinkiin."

gonna mis ye all <2

Onko sinulla toivetta elämältä? sellasta ammattia mitä haluat tehdä elämässä. harva sitä tän ikäsenä tietää. ite valitsin rumpujen soiton, kuvittelen itteni joskus kaukaisuudessa ammatti muusikoiden riveissä. automaattisesti tuli tietenkin mieleen bändi. bändin rumpalina. ehkä sitä ei olisi just se suosituin tyyppi mut kuitenki osa sitä porukkaa. menestyä sen mukana ja reissata kiertueilla. kaikki tämä tietenki vaatii aikaa niin maan perkeleesti. itse olisin valmis uhraamaan elämäni hevirumpalin uralle. mitä jos mahdollisuus iskeytyy nenän eteen joka kysyy liitytkö pändiimme vai et? omia biisejä on levyä varten, tarvitaan vaa rumpali. siinä tilanteessa tyhmempiki sanois tottakai. biisit on hienoja, kyllä mä ne opin. on kokopändi koossa, rumpali pari kitaristia ja synisti. basisti vähä epävarma mut niitä nyt löytyy joka nurkasta. sitä alkaa samaistua ideaan et on se pändi, se jolla pääsee sinne huipulle. se josta on aina unelmoinut. mut loppuje lopuks mitää ei saa ilmaseks, jossai vaihees harjottelua sitä huomaa ettei oo oppinukkaa nii paljon ku mitä ois odottanu. sitä alkaa ajattelee et en ehkä opikkaa näitä biisejä iha nii nopeesti ku sitä on puhunu. sitä alkaa pelkäämää et potkastaan ulos bändistä, jonka piti olla se tie sinne kaukaisuuteen. ammatti muusikoksi tai mikskä sitä nyt ikinä voikaan kutsua, hevi uran huipulle varmaan selvällä suomella. ja sit kun sitä yks päivä menee kaupungille viettämään iltaa naisen kanssa soikin puhelin. kitaristi soittaa, "mitähä sillä o asiaa" sitä ajattelee. sovitaan tapaamispaikka. meen naiseni kanssa sinne ja sit puhelin pärähtää uudestaan. kitaristi soittaa uudestaan ja pyytää tulemaan vähä sivummalle, YKSIN. paha aavistus. jotain on vinossa. menee sivummalle missä koko pändi onkin koossa, kitaristi avaa suunsa....
......
onko sinulle ikinä sattunut niin että sekunnin murto osassa tajuat mitä seuraavaksi tapahtuu. miten kauheaa se ikin onkaan tajuat että nyt se pahin pelkoni on käymässä toteen.....
......
.....ja sanoo etten ole tarpeeksi hyvä rumpali niiden porukalle. sieltä se tuli. se mitä on koko ajan salaa pelännyt mutta uskotellut itselleen ettei tule tapahtumaan. sitä tulee niin tyhjä olo. muu pändi yrittää sanoa jotain mutten enää kuule. sitä vilahtaa päässä kaikki se mitä on kuvitellut saavuttavansa sillä porukalla. kaikki se minkä vuoksini olisin uhrannut vaikka kiveksensä. sitä ajattelee kaikkea sitä. kaikki se valuu viemäristä alas. elämän halu heikkenee kun tajuaa ettei ole enää sitä tulevaisuutta taattuna sen pändin kautta. ei ole suunnitelmaa mikä tulee isona. kolmen kuukauden työ valuu pöntöön. miettii mitä tässä elämässä enää on? ei ole sitä millä päästä sinne minne on aina halunnut. spottivaloihin lavalle esiintymään hevikonserttiin. sitä masentuu masentumistaan kunnes tajuaa että bämdi on vain yksi monista teistä sinne huipulle. sitä soittaa idolilleen ja kysyy kuinka hänestä tuli niin hyvä ja hän vastaa että treenaamalla. sitä se on! se miksi minut heitettiin mäkeen! treenaamista! sitä herää henkisestä koomasta ja huomaa kävelevänsä kotia kohti sateisena iltapäivänä. sitä tulee kotiin vaihtaa vaatteet ja lähtee heti täyttämään idolinsa neuvoa. treenaamista. sitä katsoo itseään peilistä ja katseella merkkaa kaikki lihakset joita käytetään rumpujen soitossa. sitä tunnistaa pohkeet joita tarvitaan tuplapedaalien käytössä. toteaa äkkiä rappusten juoksemisen treenaavan pohkeita, heittää verkkart päälle ja mp3 mukaan. heviäkorvaan ja pohkeita treenaamaan. yhtäkkiä kaikki onkin niin simppeliä. sain potkut koska olin soittanut liian vähän. sitä miettii miten paljon treenasikaan eikä se loppujen lopuksi se 3h viikossa olekkaan niin hirveästi. sitä suunnittelee uuden suunnitelman jossa repii kaikki dataus ajat päivistään kymmeneen osaan ja laittaa niistä 9/10 treenaamiseen. koulukäynti on vain pakollinen välikkö joka kaikkien on käytävä. sitä kautta valmistun joksikin jota tarvitsen vain osan elämää. sitten kun on pelit ja vehkeet ja aikaa treenata niin paljon kun sielu sietää on jo pitkällä, sit puuttuu vaan se tahto treenata. JA SITÄHÄN TÄLTÄ JÄTKÄLTÄ EI PUUTU!
.......
lenkiltä tultua sitä miettii mitähän se pändi tekee ilman mua. hmmm. ettii uutta rumpalia ehkä... jos ne oikeesti aikoo soittaa nii hienoja biisejä joita mulle näyttivät niin ihmetteln jos ne löytävät jonkun yhtä ammattimielisen rumpalin kuin, joka osaa siis soittaa ne biisit. ehkä tässä samalla vielä vituttaa etten itse ole enää osa sitä porukkaa mutta silti, ajattelen loogisesti ja tajuan että jos kitaristit menee ristikkäin armeijaan ja inttiin niin että toinen jouluna ja toinen perään kesällä ja tulevat ulos vasta vuoden päästä, ja pändi haluaa ennen sitä äänittää vielä demonkin niin sanon suoraan että tulee PIRUN KIIRE! en sitä että ois jotain sitä vastaan mutta se tuntuu vaan jotenkin, niin..... hmmm.... hätiköidyktä. jos löydätte lottovoiton ja saatte sellaisen kun haluatte niin onneksi olkoon.


omistettu kaikille kunnianhimoisille muusikoille jotka jossain vaiheessa elämää ovat epäonnistuneet mutta silti jatkaneet soittamista

onnea Enthring:ille rumpali etsinnöissä

oltii siin torstai iltana kitaristillamme petterillä järvenpäässä teemun kanssa yötä. soittipa sitten sellanen tuire siinä aamulla (13:30) ja ilomotti että kaverilla o pileet. no perkele. kai se o lähettävä. hirveellä kiireellä juoksin sit ekaa R junaa joka tuli ja lähin himaa päi siin kahen pintaa. tarkotus kun oli lähteä ennen viittä ja mainoksetki oli jakamatta. olimpa taas nukkunut hyvin ku vasta kotona hogasin ettei ne mainokset tullu ku vast lauantain .. ,, vttu ... ,,, juossu hiki letissä ku mikäki fruide lacosten peräs stna.... eikä aikaakaan kun pileideankeskipiste tubabbi soitti uudelleen ja ilmoittaa aikataulun aikaistuvan nii et lähen himasta puol 5. no vittu. siinä sit söin kynsiäni aikani ja lähin etukäteenki matkaan ku ei tekemistä olu. matkaan lähin ja bussiin nro 339 nousin. istuin hetken ja kuski ilmotti megafonin kautta koko pussille: "uusille tulijoillekki kans, stop nappulat ei ole teknisistä ongelmista johtuen tänään käytässä. joten kun haluutte ulos ilmoitatte sen! kiitos." ei kaua enneku jengi alkaa huudella stop... saatana mulukut meitsi haluu goisii ...... reissu piristyy huomattavasti ystäväni kallen (sain luvan julkaista nimen) astuessa bussiin siinä pohjoishaagan pysäkil. kalle tarjoaa takajuomaa ja fiilis parantuu huomattavasti ekan huikan sulettua vatsalaukussa! sanoinkuvaamattomien jutustelujen jälkeen hyvästelen kallen ja hyppään tööläntullil veks 474:ään vaihtoa varten.
kello on 16:43 seuraava tulee vast varttia yli 5.. hmmm.. päätin lähtee kävelee pysäkiltä toiselle ajankuluksi. MAGICTRICK69 tapahtuu täsmälleen kahe pysäki välis. edellinen 474 ajaa ohi . vitun apina perkele, unohi kattoo millo edelline menee... stondaan pysökil hikoilemas 25min sit hyppään 474jään. ah, atleast time to sleep. herään vasta jossa ties missä vitussa jos ei näy ku peltoa silmänkantamattomiin. ADEL ilmestyy bussin takaovista ja hyppää viereeni: "MO". no terve. niitä näitä jutusteluja kunnes saavumme tutun sairaalan (seutulanko?) pihaan jossa muistaakseni teresan synttäri pileisiin matkalla ollessamme pysähdyimme viimeksi vajaa vuosi takaperin. tehtii sillo kaikkee jännää mut se jää vain ilkan, sepon ja adelin tietoisuuteen.... JA bäkkii tähän tarinaan. venattii jotai bussia jonka numeroa en muista (johtuen kallen taikajuomasta). tapahtumaa tapahtuman perään ja nyt on musitissa pieni aukko en muista ku et käveltii jotai fakin hiekkatietä pitkin tubabbin ystävälle jolloin mulla mysteerisesti oli mukana adelin lisöksi TUIRE. wtf ihmettelen vielki mut ei se mtn, nyt ei puhuta mun muistoista vaa tästä tarinasta. eli tuiren ystävälle saavuimme jossa oli silloin ihmisiä yli kaksi mutta alle kymmenen. sisään tultuamme alkoi tutustuminen ihmisiin (joiden nimiä en julkaise tässä tarinassa;)
päiväetenee ja porukka päättää lähteä vielä alkoon kun ei kello vielä yhdeksää ollut. noh, sinne menivät ja takasin tulivat. adelilla oli jotai VITUN hyvää holillista toffee juttua. mmmmmm (toffeeta....) .....
päivä muuttuu illaksi ja meinki menee muuttuu sen mukana. nimiä, tarkempia tapahtumia tai kännisekoiluja en paljasta seuraavassa lauseessa tulevia enempää, niitä voitte kysyä kyseisissä pileissä olleilta ;)
tapasin mukavan naispuolisen henkilön jonka kanssa oli mukavaa :)
ja pitkästä aikaa saman nimisen sankarin kuin minä, SEPON! teresan bileistä tuttu mies! "minä oon ilkka ja se oli seppo"
-sepon pyynnöstä ilmoitan hänen pelanneen CTR (Crash Team Racing) pleikkari kakkosella koko päivän ja illankin kun joku oli savennu pelin sen oman tallenuksen päälle. se oli 4:00 aamulla sitä mieltä ettei se nuku enneku peli o taas 100% läpi xD tämän ohessa seppo opetti koodinimi1 grindaamaa edellä mainitussa pelissä.

-jos joku bileissä olleista ei pidä siitä että näkyy nimellä tai jollain häneen viittaavalla asialla tarinassa, voi ilmoittaa asian minulle jotta voin poistaa vaadittavat lauseet.
-jos joku bileissä olleista haluaa mukaan tarinaan voi myöskin ilmoittaa asiasta niin lisään lauseita

Ilkka kiittää kaikkia tarinan lukijoita

oltii siin torstai iltana kitaristillamme petterillä järvenpäässä teemun kanssa yötä. soittipa sitten sellanen tuire siinä aamulla (13:30) ja ilomotti että kaverilla o pileet. no perkele. kai se o lähettävä. hirveellä kiireellä juoksin sit ekaa R junaa joka tuli ja lähin himaa päi siin kahen pintaa. tarkotus kun oli lähteä ennen viittä ja mainoksetki oli jakamatta. olimpa taas nukkunut hyvin ku vasta kotona hogasin ettei ne mainokset tullu ku vast lauantain .. ,, vttu ... ,,, juossu hiki letissä ku mikäki fruide lacosten peräs stna.... eikä aikaakaan kun pileideankeskipiste tubabbi soitti uudelleen ja ilmoittaa aikataulun aikaistuvan nii et lähen himasta puol 5. no vittu. siinä sit söin kynsiäni aikani ja lähin etukäteenki matkaan ku ei tekemistä olu. matkaan lähin ja bussiin nro 339 nousin. istuin hetken ja kuski ilmotti megafonin kautta koko pussille: "uusille tulijoillekki kans, stop nappulat ei ole teknisistä ongelmista johtuen tänään käytässä. joten kun haluutte ulos ilmoitatte sen! kiitos." ei kaua enneku jengi alkaa huudella stop... saatana mulukut meitsi haluu goisii ...... reissu piristyy huomattavasti ystäväni kallen (sain luvan julkaista nimen) astuessa bussiin siinä pohjoishaagan pysäkil. kalle tarjoaa takajuomaa ja fiilis parantuu huomattavasti ekan huikan sulettua vatsalaukussa! sanoinkuvaamattomien jutustelujen jälkeen hyvästelen kallen ja hyppään tööläntullil veks 474:ään vaihtoa varten.
kello on 16:43 seuraava tulee vast varttia yli 5.. hmmm.. päätin lähtee kävelee pysäkiltä toiselle ajankuluksi. MAGICTRICK69 tapahtuu täsmälleen kahe pysäki välis. edellinen 474 ajaa ohi . vitun apina perkele, unohi kattoo millo edelline menee... stondaan pysökil hikoilemas 25min sit hyppään 474jään. ah, atleast time to sleep. herään vasta jossa ties missä vitussa jos ei näy ku peltoa silmänkantamattomiin. ADEL ilmestyy bussin takaovista ja hyppää viereeni: "MO". no terve. niitä näitä jutusteluja kunnes saavumme tutun sairaalan (seutulanko?) pihaan jossa muistaakseni teresan synttäri pileisiin matkalla ollessamme pysähdyimme viimeksi vajaa vuosi takaperin. tehtii sillo kaikkee jännää mut se jää vain ilkan, sepon ja adelin tietoisuuteen.... JA bäkkii tähän tarinaan. venattii jotai bussia jonka numeroa en muista (johtuen kallen taikajuomasta). tapahtumaa tapahtuman perään ja nyt on musitissa pieni aukko en muista ku et käveltii jotai fakin hiekkatietä pitkin tubabbin ystävälle jolloin mulla mysteerisesti oli mukana adelin lisöksi TUIRE. wtf ihmettelen vielki mut ei se mtn, nyt ei puhuta mun muistoista vaa tästä tarinasta. eli tuiren ystävälle saavuimme jossa oli silloin ihmisiä yli kaksi mutta alle kymmenen. sisään tultuamme alkoi tutustuminen ihmisiin (joiden nimiä en julkaise tässä tarinassa;)
päiväetenee ja porukka päättää lähteä vielä alkoon kun ei kello vielä yhdeksää ollut. noh, sinne menivät ja takasin tulivat. adelilla oli jotai VITUN hyvää holillista toffee juttua. mmmmmm (toffeeta....) .....
päivä muuttuu illaksi ja meinki menee muuttuu sen mukana. nimiä, tarkempia tapahtumia tai kännisekoiluja en paljasta seuraavassa lauseessa tulevia enempää, niitä voitte kysyä kyseisissä pileissä olleilta ;) tapasin mukavan naispuolisen henkilön jonka kanssa oli mukavaa :) ja pitkästä aikaa sakan nimisen kuin minä SEPON! teresan bileistä tuttu mies! minä oon ilkka ja se oli seppo

-jos joku bileissä olleista ei pidä siitä että näkyy nimellä tai jollain häneen viittaavalla asialla tarinassa, voi ilmoittaa asian minulle jotta voin poistaa vaadittavat lauseet.
-jos joku bileissä olleista haluaa mukaan tarinaan voi myöskin ilmoittaa asiasta niin lisään lauseita

ilkka kiittää kaikkia tarinan lukijoita

jos kaikki matkat mitattas senttimetreissä (cm) tuntisi kyllä joka jätkän pili ttensä pieneks

olipa kerran kaunis maanantai aamu. YKKÖNEN soittaa ja pyytää suomenlinnaan. myönnyn paremman puutteessa mukaan. nukun bussi matkan ja herään ku umpijurrissa, ihan tillintallin. en tajuu vaik bussi tööttää ja meinaa ajaa päälle. soitan ykköselle ja käsken niitte tulla steissin ärrälle, meen ärrälle ja ne stondailee siin ulkopuolel kelaan et ne o nähu mut jo. käyn lataa korttiin kympin ja tuun pihalle nii eiku ne o lähteny vittuun >.< ihmettelen aikani kunnes joku tarttuu kumpaankin kylkeen just siitä kohti mistä pitääkin jos haluaa aiheuttaa oudon pistävän tunteen, se on YKKONEN jonka takana tule KAKKONEN ja (tämän tarinan) KOLMONEN. päätetään lähteä steissinläpi suomenlinnaa kohti. ennen uloskäyntiä huomaan tutun naaman VRn tiskin takana. sehän on ystäväni NELONEN! nelonen tulee juttelemaan vielä vartin kestävän tauonsa ajaksi niitä näitä. ojentaa muunmuassa LOTR (Lord Of The Rings) sinfonia konsertti lipun käteeno, OOOH! noni, sillä alkaa kohta työt ja me ollaa oltu menos jo koht kakskyt minuuttii sinne sporalle.
mennää pysäkille joka edellisessä tarinassa oli "ei käytössä". KAKKONEN tutkii karttaa hetken ja toteaa ettei 3T mee katajanokalle, korjaan et se menee toisee suuntaa, 3B joka sillä sekunnilla saapuu pysäkille menee samaa raidetta ku 3Tkin ja näytän sille kartasta mistä se menee. "kauppatorin vierestä menee mut mehä mennää katajanokalle..?" (splät otsaan) hypätään ratikkaan 3B. jutustellaa aikamme ku huomaan 4pysäkin jälkee et ei ollakkaa iha missä pitäis. ei perkeleen kamelin taateli. mentii väärää suuntaa 15min xD KAKKONEN: "noni hyvä roope, just tällee sen piti mennä" ei helvetti, joskus sitä luulee olevansa fiksu mut huomaa jälkeenpäin olleensa vitun tyhmä -.-' noniin eiku ulos. uus ratikka, tällä kertaa 3B!
noniin, nyt mentiin oikein. toivottavasti, hyvin se meni. helsingin valkosen talon rappusil ulos ja eiku kauppatorille. ykkönen: "eiks me olla nyt niiku hietsus?" kakkonen:" .... " lohdutan kakkosta ja sanon "ne o seutulasta". jonotettii muute pirun kalliita jätkskejä" 3e 2 palloa!! stna fuhrer ryöstäjät, naisin halosta mielummi ku ostasin ton hintasta jäätelöä. matka jatkuu kohti linnasuomen lauttaa. torilla keretään just nähä ku lautta menee nenukin edestä (*snyft). joudutaa venaa uutta. kävellään kauppista pitkin toiselle laiturille. matkalla joukko salakavalia lokeiksi naamioituneita ammatti fasisteja suunnitelmallisesti kaataa ykkösen kaksipalloisen jäätelön maahan. kerkeen justjajust potkasee lähintä. ei auta. jätksi meni, tapoin lokin tai en.
etittii mestaa josta lautta lähtee, venattii se ja noustii siihe. toises pääs ulos ja off we go to the unknown... katoin kelloa ja totesin matkan kestäneen 2h! monet hymyt siklle ;) kauppaan siwa päädyimme ostelemaan erilaisia (ALKOHOLITTOMIA, kumma kyllä) mehuja ja kolmiovoileipiä. kauoasta ulostauduttuamme lähdimme harhailemaan saarelle A (niemi se kyllä oli). matkalla ykkönen ja kolmonen menee vessaan (vitun kiintosaa, kuhan yritän kertoa tapahtumia). löysimme rantaan jossa oli kallioita, kanuunoita ja turisteja. vittuilin lokeilelle ja kakkosen kanssa niitö kivitettiinkin. huomattii vasta minuuttien päästä että ohimenneet kivet (osumis %0) saatto osua uhkaavasti kielekkeen alla istuviin juopiskeleeviin nuoriin aikuisiin. pikainen vähin äänin vetäytyminen takaisin kanuunan alle sapuskoimaan.
sapuskoitu loppuun (meni joku tunti) lähettii kiireenvilkkaa bäkkii lautalle kun virheellisestä tiedosta johtuva aikataulu sanoi viimeisen lautan menevän 20:00. oltiin puol 8 siin ja seuraav menikuin menikin 20:00, mut senki jälkee ois menny vielä ainaki yks 21:00. no stna, tänne asti juostuy nii varmaa enää takas lähetä. venailtii lauttaa jonka aikana ykköne menee TAAS vessaan. jutellaan kakkosen kaa hekeviö kunnes lautta saapuu ja jengi alkaa virtaa sisään... mennään mukaan kerta kun pois ollaan menossa. lautalla poispäin meinaa monet kerrat kamat tippua laivastamutta onneksi allah hymyilee meille hetken. kaikki pysyy lautalla. pois kun tultiin en nyt päivien jälkeen enää muista tarkkoja tapahtumia (ois pitäny kirjottaa aikasemmi) joten päätän kertomukseni sillä että menin kiasmalle roikkumaan joskus kahdeksan tienoilla ja lähin himaan vasta yheltätoista. ykköne kakkone ja kolomone meni kotiin tiesminne kuusistoon ennen kiasmalle lähtöä.
sen pituinen se

numeroiden oikeita nimiä en laita näkyviin jollei kyseiset henkilöt anna lupaa.

peikkokukka tervehtii lukijoita mielenkiinnolla

mennään kaupunkiin, sit menttin. oltii siel 2sec ja adel alko valittaa kato mun kenkä o rikki (repii sen auki) mennää ostaa uudet. 15min ja aikatalo kierretty + monta liikettä jonne tervehevari ei nokkaansa laittas vaikka aseeella uhattas. eiku sit ei kiinnostanu enää kenkä (onneks, oli rasittaavaa) sit mentii venaa temeä adelin ja tuiren kanssa sporapysäkille. pari minuuttia ihmettelyä ja huomataan ettei se oo käytössä... no töttöröö seinät täynnä teippiä "ei käytössä" no sit onki nälkä. "changin course towards aikatalo as ordered". siinä 1,2,3,4 peräti 5 sekunttia kunne teme henkilö ilmaantuu kuvaan, luotiliivissä ja HAMEESSA (kyseessä on mies) sitä vähä aika ihmetellää ja sit iskee nälkä, tuiren kanssa nauretaa ku teemu nostaa helmaa ku mikäki rouva ko ei pääse aikatalon rappusia muute ylös, monet naurut sille xDxD :D:D:D no sit tilattii ja mentii safkaa. normi rax meno. meen hakee juomaa tuun takas on kaikkie muut jätteet mun lautasel. normi reaktio, päässä kuuluu *naps ja kaadan ne kaverin lautaselle, sit uudet safkat. tuun takas löydän osan uusista jätteistä, vanhoista jätteistä ja sanoinkuvaamattomista klönteistä kokiksestani. luovutan. normi jutustelua hetken, yht äkkii hätköhdän ku märkäpaperi luikahtaa kaulaaukosta sisää. ei saatana. märkä paperi mun uuden insomnium paidan sisällä. murhaavan tappava katse tuireen. heitän takas, ohi (tahallani?), osuu ikkunaan ja läsähtää kiinni. Teemu: "Joo roope eiköhä ny lähetä menee". mennään "vauhdikkaasti" pihalle ja matka jatkuu kohti tiesmitä. taidettiin mennä johonki fakin anttilaan metrolla kamppiin (hyi saatna) ostamaan adelille kenkiä. osti sellaset neljäkympi VALKOSET PUMAT oikein hienot jos simpansille ois sovittanu :D siitä matka jatkui silleen että teemun piti lähteä ko kello oli JO YLI YHDEKSÄN OMG ZOMG "joo kato ku mul o töitä huomen..." juujuu, aina ;) tiemme erosivat kukin teilleen hieman temen mentyä 109 numeroisella linja-autolla. menin steissille venailee omaa bussia kun "rakas vanha tuttuni" Sami Lahtinen ja olisiko ollut peräti (joku) heinonen saapuivat (kävelivät ohitse) isolla +kymmenen pojan (ei fruittarit oo miehiä) porukalla ja vuosisadan vittuilu alkakoon. vitun hevari. minipilimies. ei tollanen sais sairaalta ankaltakaa. juoksin lasipalatsille (ei huvittanu saada turpaan). eiku fruittarit tuli perässä uhaten hakata mut. joo varmaan, vaikkakin niitä oli se 12vs1 :/ epäreilua. vittuiluiottelu jatkui peräti kampin etuoville asti jossa ne sit käänty takaspäin "ei sitä kannata lyödä, suuttuu viel"... saatanan apinat. viel mä teiltä pallit kurkkuun paljain käsin kiskon! kiinnosta teijä "hakkaukset" on kuitenki sen verran mulla enemmän sen laadun kavereita et menkää sinne lacostehyllyje välii runkkaa boss-vesiä. perkle mitä porukkaa. menin adelin ja tuiren kanssa bussille nro. 39 (rauhassa) ja sillä himaan mukavan jutustelun lomassa.
Sen pituinen se.

Kaikkien kolmen jo hyväksyttyä nimensä olon edellisessä tarinassa, tämän viestin paikalla ollut teksti meni aivan turhaksi.

Peikkokukka kiittää yleisöä luku hetkestä

mula tuli tänää sellane jänskä olo. sellane että, ei perkele, pitäskö sitä ruveta murtaa. sittempä parin ystävän avustuksella keksittiin selllane murre joka on sekotus stadislangia, savoa, kirjakieltä ja pohjanmaata. tätä mu tapaa puhun vaa minä ja sitä kuulee vaa minulta

peikkokukka kiittää yleisöä