IRC-Galleria

Keskiviikosta lähtien on ollut melko myllytystä tämän homman kanssa. On tyhjennelty kaappeja, kiroiltu, siivottu, pakattu, pesty käsiä painomusteesta, kannettu tavaraa autoon, kannettu tavaraa autosta, oltu nälissään, oltu helkkarin väsyneitä, herätty siitä huolimatta taas ennen sianpieremää toistamaan kaikki äskeiset kuviot.

Tänään kaikki on ollut hiukan kevyempää, koska rumbaa on kuitenkin kestänyt jo pari päivää ja kaikki alkaa olla siististi laatikoissaan matkalla uuteen kotiin. Tänään siis pääsimmekin jo laittamaan ruokaa, käymään saunassa ja ihan vaan röhnöttämään koneella kaikessa rauhassa täällä väliaikaisessa majassa.

Vaikka nyt saisi nukkua minkä kerkeää, ei sitä tietenkään saa nukuttua. Herätyskello soi viideltä, sitten alkaa matka etelää kohden. Edessä on neljäsataakuusikymmentä kilometriä täyteen pakatussa autossa. Perillä odottaa sika säkissä, uutta kotia kumpikaan meistä ei ole nähnyt edes kuvissa eikä pohjapiirustuksissa. Hermostuttaa ja jännittää, siitä tämän unettomuuden täytyy johtua. Siis sen lisäksi, että makuuhuoneessa on uskomattoman valoisaa, koska ikkunassa on ohuet valkoiset verhot, jotka eivät juuri valoa suodata. Matkakin hermostuttaa, sillä pitkien matkojen kulkeminen autolla on minulle melko tuskaista tämän matkapahoinvoinnin kanssa. Sitten jään vielä luuraamaan yksin uuteen paikkaan Jaakon ja tämän vanhempien lähdettyä, ottamaan vastaan uuden muuttokuorman ja järjestelemään paikkoja edes vähän. Sieltä sitten suoriudun joko maanantaina tai tiistaina takaisin Ouluun junalla.

Aamulla siis pitäisi näissä univajeissa onnistua pakkaamaan tarvittavat tavarat etelässä oleskelua varten ilman, että mitään kovin tärkeää unohtuu. Saapa nähdä. Tässä kuitenkin tältä erää tilannepäivitys (sikäli kuin se jotakuta kiinnostaa (vielä pahoittelut Merville, kun ei tässä myllerryksessä keretty kerta kaikkiaan niihin eilisiin tupareihin)), aamulla tien päälle ja siellä ne ei vissiin mitään internet-nimistä asiaa tunnekaan, joten palaan linjoille näillä näkymin ensi viikolla.