Seisoit edessäni tuoppijonossa
lantioni kosketti sinua
olit mielissäsi
ruskea tukkasi tuoksui merelle
se huumasi mut
sua katsoin häpeämättä
olit hyvin innostunut
Tämän jälkeen Vanhalla
ei mikään ole ollut niin kuin ennen
mä siellä seison tuoppi koholla
vahtien
mutta enää sua jonossa nää en
Istuit sylissäni pöytiin huudellen
sirpaleissa tanssin vannoen
sä vihdoin viet mut puolimaailmaan
niin valoisaan
kun kaadoit pöytää
sua lujasti suutelin
Tämän jälkeen Vanhalla
ei mikään ole ollut niin kuin ennen
mä siellä seison tuoppi koholla
notkuen
kalja kuohuu, sua jonossa nää en
Ja valomerkki tuli liian aikaisin
sanoit käyväsi vessassa
muttet tullut takaisin
Tämän jälkeen Vanhalla
ei mikään ole ollut niin kuin ennen
mä siellä riehun tuoppi katossa
horjuen
vuodet virtaa, sua jonossa nää en
mä siellä kroolaan nenä tuopissa
nauraen
jo kuudes vuosi, sua jonossa nää en
(San. Tapio Liinoja)