IRC-Galleria

18:05 laulu pojalle
1. Rannalla istun katsettani kääntämättä, hyräilyä tapaillen, tuuli kulkee ohitseni, kuiskaa jotain korvaani, hiljaista laulua tuskasta äidin. Pieni sänky tyhjä on, ketä nyt hän hoitava saa?
Suru kumpusi sisältäni sanoiksi,huomaamattani tempaudun mukaan lauluun, joka minut tavoitti. Sanoissani yhdyn äidin suruun ja tunnen sydämessäni lämpöä, pientä poikaa kohtaan, joka vain hetken jaksoi juosta.
2. Laulan laulua rakkainta, joka kerran mua kosketti, saaden minut pysähtymään. Kylmän, maan routaiseen poveen, laski äiti ainokaisen. Hiljaa vuodatti kyyneleen, luona ristin valkoisen. Nosti kädet kasvoilleen, jottei kukaan näkisi tuskaa sydämen.
3. Heidät pellolla nään, valkoinen pallavapää. Heidän välisen rakkauden, äidin ja lapsen. Pieni sydän sykki rinnassa lentävän linnun lailla, pojan ihmetellessä maailmaa. Syksyn tullesse, vilja taipui, ei sykkinyt sydän enää.
4. Laulan laulua äidille, joka yksin pellolla vaeltaa. Askeleet raskaat, johtavat muistoihin, viime keväseen. Katse laskeutuu käsiversille, jotka ennen sulkivat syliinsä lapsen, häntä hellästi suojellen. Kantaen hänet ohi murheiden, mutta nyt ne ovat voimattomat, kykenemättömät unohtamaan lämpöä pienen ihmisen.
5. Suljen silmäni, sydämessäin, kuvan piistyvän näin. Kaksi hahmoa sylikkäin, oli poika rakkaudesta, tullut viimeisen viestin jättämään. Oli hänelle ripustettu selkään untuvaa, pehmeintä pumpulia, jotka linnun siipiä muistutti. Hetken olivat he sylikkäin, kunnes kuiskasi ääni hiljainen kodin toisen, jonka jo sai. Sinne varmaan ja kaipaat. Lennä kanssa tuulen, sillä vielä kerran, sut kohdata mä saan.
6. Laulan laulua pojalle, joka levitti siivet valkeat, kaukaisuuteen hiipuen, samalla laulaen säveltä taivasten. Laulan laulua pojalle, joka haaveissain oppi lentämään.