IRC-Galleria

Niin "runollista" kun se onkin, niin yön pimeet tunnit saa ajatukset huutamaan päässä. Tai ehkä just niiden huutavien ajatusten takia ei saa unta per**le.

Joka tapauksessa sattuneesta syytä koulu on saanu mut tosi mietteliääks. Oon tosi onnellinen, et pääsin sisään ja kaikkee, mut jotenkin ilmeisesti johtuen suurista odotuksista, ni oon jotenkin vähän pettynyt. Aika suurilta osin itteeni. Odotin jotenkin, et saisin helposti paljon kavereita, joiden kanssa puuhata kaikkea ja pääsisin tutustuu uusiin ihmisiin, mut jotenkin koko juttu sit lässähti. En siis mitenkään halua vähätellä Idaa, Piiaa, Mariannea ja Jenniä (En todellakaan- heitä kaikkein vähiten), mut tuntuu et nyhvää semmosessa pienessä ryhmässä eikä pääse lainkaan kosketuksiin muihin ihmisiin.

Tykkäsin niin fuksiaisista, kun oltiin isolla porukalla liikkeellä ja pidettiin yhdessä hauskaa. Tiiän, et aikaa on 3,5 vuotta, mutta ei se kamalasti lohduta kun tilanne on jo nyt tämmönen. Saatan hyvinkin olla täysin yksin ajatukseni kanssa, mut ainakin ite haluisin et asiassa tapahtuis muutos. On niin kamalan vaikea kehittää ryhmähenkeäkään, jos ei tehä mitään ryhmänä tai ees vähän isommalla porukalla välillä. Tai sit oon vaan kiittämätön paska ja ansaitsen hukkua omaan suohoni. Tiedä häntä. Osaan mä onnellinen olla näinkin.