Uusi päivä luo uuden tarinan elämän pieneen, suureen kirjahan.
Matkaa jatkan tänää taas vähä eteenpäin.
Kulkee monta muuta sankaria edelläin.
Uutta asiaa sienen lailla imen itseeni,
ihmettelen ny hieman vähä itsekin.
Kuinka uudet asiat saa mielen aukeemaan,
kääntyy kirjan sivu uuteen aukeemaan.
Jokaisen kirja kertoo omaa satuaan.
Milloin vihaa, rakastaa tai toista satuttaa.
Jotki asiat tuntuu ehkä turhan suurilta,
mut lohkastiin palasetki berliinimuurista.
Toipui potilas lääkekuurilla
Mut lopulta eletään me tääl täysin tuurilla.
sillä eihän kaikkeen voi vaikuttaa,
Ei dalmatialainekaa olis ittensä laikutta.
Siks täytyy jatkaa omaa matkaansa,
vaik rämpis todel syväl paskassa.
silti me kaikki vaan pädetään,
ei tarvita mitää vitun sädekehää.
Monet haluu auttaa toisten elämää,
tai sit vaa itteensä ja perhettään elättää.
Ja silti me kuolemaa pelätään,
et sä mua voi millään hyvällä vedättää.
Sitä voi olla ihan kuka tahansa
ja silti hyvään asiaan pistää rahansa.
Pääasia että jokainen tekee parhaansa.
Me ollaan kuule samassa jamassa.
Kirjan suurin juonenkäänne on sattuma,
sillä jos et yhtä askelta astukaa.
nii päädyt ehkä kohta raastupaan,
tai mihin punainen lanka sut ikinä johdattaa.
tietysti joudut vastoinkäymisiä kohtaamaan,
mut muista et oot lopulta oma johtajas.
Kirja on täynnä eri aiheita, alkaen draaman vaikeista vaiheista.
Tällaista tällä kertaa. Retusoimaton ja keskeneräinen versio. Siksi vähän sekavaa tavaraa.