Kirkon lattialla paloivat hämärästi valaisevat ulkotulet. Hieman riskialtista puisessa, rutikuivassa kirkossa. ennen vaaleat puuseinät oli noki mustuttanut ja kirkko oli pimeä kuin syöveri. Moisessa paikassa lie helppo olisi saarnata kadotuksesta ja sielun turmiosta. Seurakunta saapuu kirkkoon, varovasti pimeässä paikkaansa etsii parikymmentä ihmistä. Pappi, pelottava ilmestys niin kasvojen muodoltaan kuin kooltaankin astelee pienen kirkon etuosan keskelle. Seurakunta lähestulkoon kyyristelee penkeissä odottaessaan, että mistä tuo liperillä varustettu hengellinen kurittaja tällä kertaa heitä sanan ruoskalla suomisi. Ennen kuin pappi ehtii puhumaan, sakastista astuu esiin nuori pirteä nainen, joka kantaa papille nyytin. Pieni lapsi, melkein vastasyntynyt, kitisee hieman papin itkiessä ilon kyyneliä, pappi esittelee seurakunnalle ensimmäisen lapsensa. Ihmiset katselevat epäuskoisina toisiaan sillä tiukan hengellisen paimenen tyyliin olisi paremmin sopinut sotilaallinen siunaus. Nuori äiti sanoo tilaisuuden olevan kirkossa ohi tällä kertaa mutta että kaikki olisivat tervetulleita pappilaan hetken kuluttua kahveille. Pappi ei saa sanaa suustaan nyyhkiessään esikoisensa sylissään.
Vaikuttavinta unessa oli kirkko, jonka seinät olivat noesta pikimustat. Kirkon penkit olivat hiukan laudemaiset. Valaistus kirkossa oli todella hämärä, muutama ulkotuli siellä täällä antoi lähinnä toivoa valosta mutta niidenkin valo imeytyi seiniin. Oli niin pimeää, että penkeille löytääkseen oli hieman hapuiltava. Kirkon etuosassa oli ainoa kohta, johon luonnonvalo lankesi, tietenkin papin normaaliin puhepaikkaan. Unessa en ollut seurakunnan jäsen vaan ulkopuolinen tarkkailija, joka liehui minne sattui. Mieleen jäi myös se, että kirkkosali, joka vaikutti täysin ikkunattomalta, oli etuosasta varustettu muutamalla ruudulla, jotka oli pimennetty sälekaihtimin.
Tätä kirjoittaessa tajuaa, mistä tämäkin pätkä on jäänyt kummittelemaan. Pappi oli mosku (kai lehtinen) ja nuori nainen mari (maria järvenhelmi, on muuten ihQ näyttelijätär se. näytteli myös röllissä metsänneitoa).
Harvemmin näin hyvin jäävät nuo mieleen.