On se ihanaa kun yrittää katsoa telkkaria niin joku alkaa yhtäkkii surisee. Sitten luulee että se tulee televisiosta tai digiboksista, mutta ei. Surina tuleekin jostain perkeleen kummajaisötökästä, jonka nimesin Surinaksi. Sitten surina lakkaa. Surina päättää olla pois tunnin kunnes taas ilmestyy yhtäkkiä. Meinasin jo saada Surinan kiinni, mutta se karkasi. Se päättää aina välillä olla hiljaa hetken, kunnes taas ilmestyy nenäni eteen. Surina kerkeää aina karata ennen kuin saan sen kiinni. Tällähetkellä Surina on täysin hiljaa, mutta kai hän kohta aloittaa uudelleen piinamiseni.
Vihdoinkin sain Surinan kiinni ja nyt hän lojuu roskakorissani.
R.I.P Surina, oli kiva tavata.