Mulle avautui hetki sitten ihan konkreettisesti ajatuksiin se fakta, että jälleen yksi vaihe elämässä on päättymässä. Koska nyt kesän jälkeen luokka hajoaa ja jokainen suuntaa kuka minnekin, jotkut koulutusohjelmiin ja jotkut kokonaan pois koulusta. Näin sitä jälleen huomaa, miten asioita ei saisi pitää itsestäänselvyyksinä, kun on joka aamu tottunut näkemään ne ne samat naamat, onkin ensi syksynä taas uudet luokkakaverit edessä. Tokihan muutama samaan ryhmään meikäläisen kanssa tulee, eikä ne muutkaan niin kauaksi mene, samassa rakennuksessa kun ollaan, mutta on alku silti aina hieman hankalaa, joka ikinen kerta.
Mun mielestä meillä on on ollut kaikenkaikkiaan hyvä ryhmä, vaikkakin onhan meilläkin ollut omat vaikeutemme ( rehellisesti sanottuna, mä en tiedä vielläkään mistä ne vaikeudet johtuivat, henkilökemian puutteesta? ), jotka tosin helpottivat aika paljon muutaman henkilön poislähdön jälkeen.
Mutta sitä se elämä on, nyt on taas aika suunnistaa uusia haasteita kohti, kesä on tulossa, festarit, kesäduuni hankittuna ja muutakin pientä ohjelmaa suunniteilla.
Joten nautitaan vielä näistä viimeisistä päivistä tällä porukalla, eiks je? :-)