IRC-Galleria

On niin hellvetillisen yksinäistäSunnuntai 04.02.2007 00:29

Ahistus.

Vituttaa. Stressaa.

Muutto päällä. Kämppä kaaoksessa. Kuin myös pää. Selkä paskana. Hirvittävä kiire. Kaikki hommat pitäis saada JUURI NYT tehtyä.

Kaipaan kainaloa.

Jotakin tuttua ja turvallista. Tai edes jotain siltä tuntuvaa. Pehmeää ja hyvää. Jonkun, joka pitäisi kainalossa. Olis vain mun. MUN!

*syvä, syvä huokaus*


******

Tuntuu, kuin kaikilla olis vain neuvoja, mitä mun pitäis tehdä toisin ja kommentteja, miten en ole sellainen, kuin mun pitäis olla. Mä en jaksa. Miksei ne stanan ihmiset voi hyväksyä mua sellaisena kuin olen. En ole täydellinen, mutta pyrkimystä parempaan on kyllä. Mutta jos mut aina lyödään maahan, ja välillä hakataan vielä hiukan lisää ja heitetään multaa päälle, niin onhan siinä ihan tosi helppo nousta ylös hymy naamalla, kuin ei mitään olis tapahtunut. Kiittää vaan kauniisti kun kerroit asioiden oikean laidan. Jep. Niinhän se menee.
Mä en jaksa olla mikään sylkykuppi. Haistakoon ihmiset pitkän paskan. Mä en ole kiltti ihminen.
Mä en vain jaksa enää...

Mä olen niin helvetin yksinäinen.


***********

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.