Et huomaa minua, et kaipaa minua.
Väität: näin on hyvä en vain tohdi uskoa.
Kuule minua, kuuntele kipua.
Mennyt aika pitää minut elossa
Ja joka luojan päivä kannan tätä surua.
Annan sille vallan, ruokin sydänverellä.
Puren hampaat yhteen ja itken silmät päästäni,
en jäänyt aivan yksin, on suru lohtunani
En huomaa hetkeä, en kaipaa nykyistä.
Tulen eilisestä varjona menneestä.
Kaiken minusta, veit kaiken minusta.
Tätä hoen hiljaa, tähän tahdon uskoa
''Yskin verta puren huulta.
Väität ettei mitään uutta,
tällä kertaa tunnen kyllä...''