IRC-Galleria

Viime kerrasta onkin jo hieman aikaa. On ehtinyt tapahtua niin paljon, etta vois kirjottaa kirjan.
No yritetaan jotain muistaa ja kirjotella tanne. Eli viimeksi jaatiin Delhiin...

Kun olimme lahdossa Delhista kohti Agraa, missa Taj Mahal sijaitsee, naimme aikas oudon tapahtuman, kun aloimme seuraamaan katulasten toimintaa asemalla. He olivat keranneet ison kasan juomapulloja radan varteen. Todella likaisen nakoisesta letkusta alkoi pullojen taytto vedella. Pisteena iin paalle pojat sulattivat muovia nuotiossa, jotta pullon avaaminen tuntuisi uudelta. Aikas jarjestelmallista toimintaa. Ei ostettu kun tulivat myymaan meille...

Juna oli perinteisesti 3 tunnin matkalla 2 tuntia myohassa kun paasimme Agraan. Suoraan nukkuun, etta paastiin aikaisin aamulla Taj Mahaliin.

Vahan erilainen jouluaatto alkoi kaymalla Taj Mahalissa auringonnousun aikaan, koska sillon ruuhkattominta ja valo kuulemma taittui hienosti auringon noustessa. No olihan kieltamatta tama maailman ties monesko ihme ihan katsastamisen arvoinen.

Iltapaivalla lahdimme bussilla katsastamaan Fatehpur Sikrin linnoitusta. Bussi juuttui ruuhkaan, joten otimme ohjat omiin kasiin ja lahdimme kavelemaan arvioituun suuntaan. No mehan paadyttiin johonkin ihan muualle mihin piti. Iso maalaiskortteli, missa ei valkoihoinen varmaankaan ollut kaynyt. 15 vaahtosammuttimen kokoista lasta nauroi ja seurasi meita yli kilometrin matkan huutaen koko ajan Hello Ben, Hello Ben. Ehka niita hienoimpia hetkia talla reissulla. No tunnin harhailun jalkeen paastiin sinne minne pitikin.

Kun olimme odottamassa bussia takaisin Agraan, nahkatakkeihin sonnustautunut nuorisojenggi lahestyi meita. Mietittiin hetki miten reagoida, mutta paatettiin sitten vaan tervehtia kasipaivaa. Selvisi, etta jenggi olikin porukka kauppatieteiden bba-opiskelijoita Intiasta, joten meilla riitti juttua todella paljon. Lahettiin sitten viettaan iltaa kyseisen porukan kanssa ja kaikki olivat haltioissaan Suomesta. Mietittiin business-suunnitelmia ja vaihdettiin yhteistietoja.

Seuraavana paivana aamulla Vilppu kavi nostamassa rahaa punainen paita paalla. No arvata saattaa, etta tottakai kadulla kuljeksiva lehma paasi yllattaan takaapain ja pokkaamaan Vilppua selkaan. Onnex ei sattunut pahemmin. Paivalla aloitimme 31 tunnin junamatka kohti aurinkoista Goaa. Matka sujui yllattavankin leppoisasti, kun yritti ajatella mahdollisimman positiivisella tavalla vaunussa olevia kerjalaisia, bongorumpujen soittajia ja tuijottavia intialaisia. Yx aija oli tehny himassaan ruokaa ja tarjos sita meille. No tottakai oli pakko maistaa ja kyllahan ruuasta tuli samanlainen olo kun muutamasta bissesta - mitahan siinakin oli?

Goaalla Naksu ja Debe olivat olleet jo muutaman yon. Ei tavotettu puhelimella. Tiedettiin vaan hotellin kadun nimi, mutta niin kuin yleensa asioilla on tapana ratketa, sattui kaverukset olemaan just silloin kadulla menossa kohti hotellia. Tasta alkoi loman chillein vaihe. Iso osa tapahtumista on kuulopuheisiin, valokuviin tai muihin lahteisiin perustuvaa. ;)

Viikon aikana tuli Calanguten alueella rellestettya beachilla, clubeilla, mikroautoilla, rantatuolissa, hotellilla, ravintoloissa, basaareilla ja vaikka missa. Matkabudjetti rajahti kasiin, vaikka taallakin kaikki oli kohtalaisen edullista. Elamani uskomattomin uus vuosi ja mahtava viikon rantaloma. Tietylla suodattimella voitte mahdollisesti myohemmin kysella, mita kaikkee tan viikon aikana tapahtu.

Eilen vaihdoimme kaksistaan Vilpun kanssa paikkaa etelampaan osaan Goaa. Tarkoitus oli hulinaviikon jalkeen tulla rauhoittumaan todella kauniiseen Palolemin kylaan. Asutus on bungaloveissa ihan rannan vieressa palmujen ymparoimana. Yolla kuulee vaan aaltojen aanen kun ne osuu rantaan. Taa olis sellanen paikka - tietko, minne vois oman tyttonsa joskus tuoda.

Huomenna on suunnitelmissa lahtea Bombay:hin, joka on kuuluisa intialaisista Bollywood-leffoista, kultaa ja kimalletta tihkuvista kaupunginosista, seka toisena aaripaana megalomaanisista slummeista.

Katsastetaan, milloin paasee seuraavan kerran koneen aareen. Viela on viikko lomaa jaljella! :D

Sanotaan heti alkuun etta viimeyo oli niin lyhytuninen, etta nyt on obaut triplamaara kirjotusvirheita, mutta ei valiteta siita. Viimeiset 3 paivaa on tullut matkustettua todella ahkerasti. Kilmotetreja ei mittariin valttamatta ole tullut paljon, mutta kun juna kulkee n. 60km/h ja vuoristossa taxit n. 30km/h, kestaa lyhytkin matka todella kauan. Tavoite oli siis paasta nakemaan Himalajan lumihuiput.

Yojuna oli aikas hauska. Nukuttiin Intian keskiluokan sleeper-looseissa eli kunnon jutskumeininki. Otettiin juna-asemalta taxi, jossa vanha pariskunta lampes mulle takapenkilla vahan liiankin paljon, mutta kun en noista pareista oikein syty! No oli eka kokemus kun mies (viela joku 50v.) rupee noin suoraan jotain ehdotteleen. huh huh!

No paastiin ekaan vuoristokaupunkiin Nainitaliin torstaina aamulla. Uskomaton kyla vuoristojarven rinteessa, josta nakyi jo hieman huippuja, mutta halusimme Vilpun kanssa paasta viela lahemmax. Eikun bussilla ja taksilla lisaa matkaamista koko paiva ja lopulta keskiyolla pilkkopimeessa paastiin Kausani-nimiseen paikkaan, josta Intian Lonely Planetin (jos joku ei tieda niin tama on se tiiliskiven kokoinen matkaopas, sisaltaen kaiken nahtavyyksista hotelleihin) mukaan oli hyvat nakymat.

Aamulla heratys oli nakymien puolesta aivan uskomaton. Herasimme ennen auringonnousua ja kun valonsateet pikkuhiljaa rupesivat osumaan vuoren seinamiin oli todella hieno fiilis vetaa balkonilla teeta. Apina veti mun aamupalan, mutta saimme sen mita tulimme Himalajalta hakemaan. Huippuja halusi vaan tuijottaa sanattomana! Vaikka kokemukset jaivat muutamien tuntien mittaisiksi verrattuna 2 paivan perillepaasyyn ja takaisin, oli reissu sen arvoinen.

Aamu oli siina maarin myos uskomaton, etta vaikka Suomessa olisi -20 astetta, tietaa kylla paasevansa lampimaan halutessaan, mutta taalla ei ole lammitysta, joten hotellien sisallakin on yolla jaatavan kylma, niin se ei ole hauskaa, varsinkaan jos hanasta ei luvattua lamminta vetta tule. :) Paivalla aurinko onnistui kuitenkin polttamaan kasvot 2000m korkeudessa helposti puolessa tunnissa.

Talla hetkella Himalajalla oli off-season, joten valkoisia ei nakynyt Himalajan reissulla kuin ihan muutamia. Kahvilassa pariskunta halusi ottaa meista kuvan tyttoystavansa kanssa kun olimme ilmeisesti valkoisina niin hauskan nakoisia.

Kun tavoite vuorien nakemisesta oli saavutettu, emme turhaan jaaneet odottelemaan tulevaa, vaan lahdimme takaisin Delhiin. Hotellin respa onnistui catchaamaan aamulla meille bussin takaisin Nainitaliin. Vasta matkalla selvisi, etta olimme Honey Moon - pakettimatkalla. Muilla seuralaisina vaimot, mulla Vilppu. No ainakin nuorilla aviopareilla oli hauskaa kun tarjosimme hapankorppuja ja yhteislauluina Suomalaisia biiseja esim. Dirlandaata ym... -varmaan antoisa ja hieman erilainen haamatka heilla. Pysahdyttiin siina matkalla esim. golfkentalla, joka on todella harvinainen naky Intiassa. Hauskana yksityiskohtana greenit hiekkaa, jotka lanattiin aina puttaamisen jalkeen.

Nainitalista viela yobussi Delhiin, jossa ei tullut nukuttua yhtaan, joten univelkaa todella paljon. Tanaan viela edessa 3 tunnin junamatka tarunhohtoiseen Taj Mahaliin. Onneksi siella paasee hetkeksi levahtamaan hotellilla ennen 30 tunnin yhtamittaista junamatkaa Goalle.

Eilen vietettiin paiva, ilta ja yo Migelin, R2:n, Deben ja Naksun kans ensin syoden hyvin ja tutustuen paikallisiin liikkeisiin. Debel on vuokrakamppa delhin hienostoalueella joten siella oli ihan hauska olla. Tottakai syotiin tosi hyvin maustettua ruokaa paikallisissa rafloissa, mutta huvittavaa oli tilata myos mcdonaldsista kotiinkuljetus, joka ei edes maksa mitaan :) Debel on myoskin nepalilainen palvelija - todella lepposa kaveri. Myohaan illalla mentiin paikallisiin bileisiin yhen kerrostalon penthouseen. Tuli tutustuttua esim muutamiin delhilaisiin ja saksalaisiin.

Valtaiset kiitokset varsinkin Migelille ja R2:lle tiedoistaan kun kertoivat matkansa eri vaiheista esim Goalla ja Taj Mahalil - varmasti apua tulevaisuudessa. Ja kiitokset myos Debelle illasta + siita etta kertaalleen pelasti koko porukan Poliisin kynsista. Ah tama ihana korruptio ;)


Aamulla loggasimme ittemme ulos Smyle Inn -hotellista ja keskustan moskeijakayntien jalkeen suuntaamme nyt kohti Himalajan vuoristoa yojunalla...

Saavuimme eilen yolla New Delhin kansainvaliselle lentokentalle, joten se etelan lampoaalto ei paassyt puskemaan lentokoneesta noustessa, koska yolla lampotila laskee 10 asteen tienoihin. Kentalla oli aikamoinen hulina ja varsinkin kun sielta paastiin liikenteeseen. Huvittavan nakoiset taxit ja rekat, jostain 40-luvulta vaihtelivat kaistoja vailla mitaan liikennesaantoja. Kun paasimme hotellialueelle, oli varaamamme hotelli buukattu tayteen, joten menimme viereiseen hotelliin. Jamahdin ihan taysin, kun vessassa oli 25cm pitka lisko. No ei pahanhintanen yo ollut 3,5e, vaikka eihan siita nukkumisesta mitaan tullut kun katukoirat ulvoivat koko yon, mahtavia otuksia! :) No jokatapauxes turvallisesti perilla.

Koyhyys on kaduilla kasilla kosketeltavissa. Taa on niin toinen maailma. Palataan asiaan, kun paastaan tutustumaan paremmin kaupunkiin ja ihmisiin. Eihan taalla olla oltu kun vasta muutama hassu tunti...

Tarkotus on nimittäin just tollon uutena vuotena olla Goalla. No yritän väistellä parhaani mukaan oudosti liikkuvia busseja ja lentokoneita ;)

http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3339885,00.html

Elikäs ensiviikolla 18.12. tänne aukeaa blogi, jota voivat kaikki tutut seurailla silloin kun ei oo mitään tekemistä joululomalla!!! Laskekaa kaikki paljon pulkalla ja kertokaa terveisiä joulupukille, jos satutte törmäämään...