IRC-Galleria

Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität?

Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit
hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka
tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti.
Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää
häntä menemään.

Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität,
halata, ehkä suudellakin. Et koskaan.

Tee se siis nyt. Elä kuin viimeistä päivää,
kerro ihmisille joista välität, miten tärkeitä he ovat ja pyydä anteeksi ihmisiltä, joita
olet loukannut. Sillä et ehkä enää koskaan saa toista tilaisuutta..

Elämä on opettanut,
että kuka tahansa meistä voi lähteä huomenna. Se voit olla sinä, se voin olla minä,
se voi olla kuka tahansa. Mutta jotta sinun ei tarvitsisi murehtia asioita joita jätit
tekemättä tai sanomatta, tee ja sano ne tänään. Juuri nyt. Lähetä ystävillesi tekstiviesti,
sähköposti, tai soita heille. Kerro että välität. Sillä ehkä.. Ehkä huomenna et enää voi...

Laita tämä omaan päiväkirjaasi jos haluat kertoa läheisillesi kuinka paljon heistä
välität, ja kuinka paljon he sinulle merkitsevät. Toivottavasti jokainen, joka tämän
lukee, havahtuu ajattelemaan sitä, kuinka tärkeitä toiset ihmiset meille oikeasti
ovat, vaikkemme sitä aina itse osaa näyttääkään.

Nyt kun
viimeinkin uskoni rakkauteen,
siihen todelliseen,
on tapettu,
nyt kun viimeinenkin
luottamus elämään on revitty.
Nyt kun
kaikki sanat on jo sanottu
ja kaikki
tarpeellinen koettu,
olen valmis kylmettämään sieluni.
Nyt kun kaikki kyyneleet,
on vuodatettu
viimeinenkin loukkaus
on parantunut,
olen valmis unohtamaan...

Maailma särki sydämmeni ja pelästyin itseäni.

Sieluni hoiperteli yksin kuin se olisi minun syyni

En tiedä mikä se on, mutta etsin vastausta kunnes löydän sen

Rakasta minua ennen kuin kuolen älä muistele minua tai siipeni särkyvät

Ruusu tyynysi päällä on kuin huultesi hellä suudelma jonka joskus tunsin

Älä kosketa minua silmilläsi vaan lennätä hymysi minulle vaikka maailman ääriin

En anna sinun koskea sieluni taloon koska en kaipaa arvosteluasi

Jos et ymmärrä minua etsi toinen talo poltettavaksi

Älä käänny enää olen poissa!

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

Pelottaako?
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Älä lue tätä..
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*älä lue enempää..*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
** nyt sä teet pahan virheen!**
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
**voi vittu mä sit varotin tosissani!*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
* ...*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*noni... valmistaudu*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Sinä joka luet tätä, jos et kopioi tätä omaan päiväkirjaasi niin kuolet ensi viikon torstaina

Kevät aurinko tosiaan masentaa, huomaa kuinka kiloja on kertynyt talven varrelta, ja kuinka tukka näyttää niin kamalalta.. Tuntuu et en ole valmis vielä kesään.. Sitten ku on vielä tuo maha tuossa edessä xD
No, elämä palkitsee.. Siis lapsen elämä.. Kyllä se sieltä tulee ja pääsen itsekkin shoppailemaan.. En kyllä kyllin paljon, mutta ehkä edes hiukan..
Tuntuu aivan kuin olisin se suomen suurin sinivalas josta lähtee ne kauheet hyökyaallot xD Masu vaan kasvaa kasvamistaan..
Mut, murehditaan joskus muidenkin asioita kun mun, että näkemisiin.. xD

Eipä ole tästäkään päivästä jälkipolville kerrottavaa..
Päivä meni sisällä siivotessa ja ulkona puita sahatessa ja klapittaessa miehen ja appivanhempien kanssa.. Ja tietenkin Veetin.. xD
Jalat ( varsinkin kantaapäät ) on niin kipeät, että hyvä jos kävelemään pääsee.. Sitä se raskaus teettää toisille ja kun koko päivän vielä seissyt jalkojen päällä niin ei hyvää tule..
Jotenkin alan tottua jo näihin lauantai iltoihin kotona miehen ja lasten kanssa, saunomista, syömistä ja televisiota, mutta kyllä sitä kaipaa välillä muutakin seuraa.. Varsinkin ystäviä, joiden kanssa käydä elokuvissa ja syömässä, ehkä joskus jossain kaljalla.. =)
Mutta niin.. Tätä tämä äidin elämä on, katunut en ole hetkeäkään..
Lapsista osaa vaan iloita jollain ihme konstilla.. Vaikka itsekkin aika lapsi vielä.. xD
Mutta nyt on aika taas siirtyä tuonne olohuoneen puolelle televisiota töllöttämään..
Tomikin lähti pikkuveljeänsä kaupungille heittämään, kun oli meillä saunomassa ja iltaa istumassa.. Silläkin niitä kavereita riittää ( tomilla siis) ja aikuisia veljiä..
Mutta nyt mie meen xD Öitä <3

Joskus tuntuu että pää hajoo.. Päivät oot neljän seinän sisällä ja teet kotitöitä ja koulujuttuja ja sit illalla oot lasten ja miehen kanssa.. Ei ystäviä kenelle puhua, kenen kanssa käydä syömässä ja niin edelleen.. On jotenkin niin yksinäinen olo..
Tänään yks kaveri pyys mua sen seuraks ulos, mut emmä tiiä, ku kotona on kuitenkin maailman ihanin mies ja poika odottamassa.. xD
Mut katsotaan mitä ilta nyt tuo tullessaa.. Ja jaksamista kaikille äideille jotka ovat yksin lastensa kanssa.. Se on raskasta..

Apua.. Siitä on jo vuosi kun täällä viimeksi olin kirjoittelemassa jotain.. Kyllä se aika menee niin palavan nopeasti.. Siis tosiaan, kaikkihan muistaa että mulla on se pieni poika, tosin hänkin jo kohta kaksi (07.04.07). Joten vilinää ja vilskettä riittää..
Kuinkas minulla muuten, hyvinhän tässä.. Asustelen uuden miehen kanssa omakotitalossa raumalla ja elellään onnellista perhe elämää.. ( niinkuin saduissa) Toinen pallero kasvaa kovaa vauhtia masussa ja päivä päivältä tunnen hänet jo paremmin.. Laskettu aika Viviannelle on 25.6.2007 =) Siis Juhannus vauvahan sieltä pitäs tulla.. Itsellä 20-vuotis synttärit 22.6, joten saas katsoa kerkeekö sitä olemaan jo kahden lapsen äiti ennenkuin täyttää kahtakymmentä.. =)
Tätä tämä elämä nykyaikana on, lapset tulee tehtyä nuorena xD Mutta onhan niistä iloa, vaikka ei aina siltä tunnu.. Sillä jokainen meistä tekee vireitä, mutta mistäpä muusta niin hyvin oppisi kun niistä..
Nyt on mentävä tekemään isännälle ruokaa.. =)

Hmm.. Heissan vaan kaikille taas pitkästä aikaa.. En ole kerinny kirottaa tänne vähään aikaan lainkaa.. :) Mut nyt alko taas koulu ja joka äivä on atk:ta :) Hmm.. Niin ja se oma nettikin pitäis tulla tänään :) *on sitä jo odotettukkin*
Kirjallisetkin on perjantaina ja pimee ajo maanantaina ja sit varmaan insi ens viikol jos pääsen kirjallisista läpi :D
Oi itku.. Mulla on hikka :)
Hmm.. Tosi ihanaa olla taas koulussa pitkästä aikaa.. Oli tossa työharjoittelu välissä.. :) Mut nii..
Eilen oli taas ihan ihme aikaa.. Tuntu et mikään ei mee hyvin.. *hik* Mut kaikkia se elämä potkii jossain välissä päähän :) *hik*