On kello ilta kahdeksan ja lasta tuudittaa
Tuo nainen sinisilmäinen on hiljaa
Mut työt on tekemättä vaikka tahtois nukahtaa
Hän nousee, oven varovasti sulkee
Niin on kaunis kuin, kesän ensinmäinen yö
Ja hymy jonka jälkeen maailma kädestänsä syö
Hän yksin odottaa jotain parempaa
Ja pienen hetken
Niin kovin pienen hetken vaan
Hän luottaa että huominen tuo jotain tullessaan
Sen pienen hetken
Niin kovin pienen hetken vaan
Hän tietää että jossain tosi rakkaus odottaa
Mut oikotietä sinne ei ollutkaan
Toisaalla on iltasatu kesken jäänyt taas
Mies ja lapsi nukahtaneet samaan aikaan
TV olohuoneessa yksin meluaa
Kertaa tapahtumat turhamaisen sarjan
Mies on vielä nuori
Ei edes puoltakaan elämästä elänyt
Ja tahtois rakastaa
Mut mistä löytäis sen elämänsä rakkauden
Ja pienen hetken
Niin kovin pienen hetken vaan
Hän luottaa että huominen tuo jotain tullessaan
Sen pienen hetken
Niin kovin pienen hetken vaan
Hän tietää että jossain tosi rakkaus odottaa
Mut oikotietä sinne ei ollutkaan
Ei kumpikaan voi tietää miten päättyy kaikki tää
On kohtalolla jotain mikä heidät yhdistää
Mut milloin tähti syttyy, ja pimeys pakenee
Ei oikotietä sinne kai olekkaan
Ja pienen hetken
Niin kovin pienen hetken vaan
Hän luottaa että huominen tuo jotain tullessaan
Sen pienen hetken
Niin kovin pienen hetken vaan
Hän tietää että jossain tosi rakkaus odottaa