Idän punaisesta taivaasta
Lännen auringonlaskuun
Oleme huijanneet kuolemaa ja hän on huijannut meitä
Mutta se oli vain unta
Ja tässä sen merkitys
Me nukumme ja uneksimme ikuisesti
Ja jäännös säilyy muistoistamme
Ja varjot, jotka teimme käsillämme
Syvempi harmaa, tuli suremaan, kaikki aamunkoiton värit
Tulee tämä matkamiehen päivä olemaan hänen viimeisensä
Tiedän mitä haluan ja sanon mitä haluan
Eikä kukaan voi ottaa sitä pois
Tiedän mitä haluan ja sanon mitä haluan
Eikä kukaan voi ottaa sitä pois
Mutta muisto vielä säilyy
Kaikki menneet vuodet, eivät niin outoja
Talviaikamme on kuin hiljainen verho
Ja päivän sydämenlyönti
Ajaa sumun pois
Eikä talvi ole ainoa uni lähistöllä
Elämässäsi voit valita yksinäisyyden
Ja varjot, jotka teit käsilläsi
Jos käännyt valoon, joka palaa yössä
Silloin matkamiehen päiväsi on alkanut
Tiedän mitä haluan ja sanon mitä haluan
Eikä kukaan voi ottaa sitä pois
Tiedän mitä haluan ja sanon mitä haluan
Eikä kukaan voi ottaa sitä pois
Elämässäsi voit valita yksinäisyyden
Ja varjot, jotka teit käsilläsi
Jos käännyt valoon, joka palaa yössä
Silloin matkamiehen päiväsi on alkanut
Tiedän mitä haluan ja sanon mitä haluan
Eikä kukaan voi ottaa sitä pois
Tiedän mitä haluan ja sanon mitä haluan
Eikä kukaan voi ottaa sitä pois
http://www.youtube.com/watch?v=dAQ0wWSfAao