IRC-Galleria

ETELÄÄSEMMÄN POHOJAMMAAN MURRETTA ;OOOO Wikipedia <3

Piirteitä

* yleiskielen d:n tilalla on sanan sisällä r

Mä taharon uurem puukool lahajaksi.
Älä nyt täräjä, siälä mettäs on niitä marollakkia kyllä.

* jälkitavun vokaalienvälinen h
on säilynyt

Me tairetahan (tairethan) saaras saretta ehtoolla.
Me mennähän (menhän) uimahan.

* yleiskielen vokaaliyhtymät ea, eä, oa ja öä saavat uudet päätteet

M'oon ylypiä.
Se kaksfooninkinen taloo on korkia.
Emmä keriinnys sanuas sillem mihinkä Antti meni.

* yleiskielen ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä enemmän (ei eteläisissä pitäjissä eikä Suupohjassa)

Tua hiano tyämiäs

* konsonanttien välinen välivokaali, eli ns. švaa-vokaali
kuten savolaismurteissa

On komia ilima (ilama).
M'oomma lähärös kalahan.
On se ny helevetti kun ei aikuunen ihiminen osaa eres puukkoja (huom. sekä yksikkö- että monikkomuoto) teroottaa.

* inessiivin päätteenä -s tai -hna/-hnä

Mihinä se kirija on?
Taloos on kaks koriaa flikkaa.
Mun taloohnani ei riirellä.

* sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi ennen soinnillista konsonanttia

Järven kirkah vesi. Mennehnänsä.

* sananloppuiset konsonantit

Sem mettäpöyröön emännän hames om punaanen.

* e-vartaloisten verbien yksikön 3. persoonan päätteen labiaalistuminen
kuten savossa, kaakkoismurteissa ja karjalan kielessä

Jussi tuloo nyk kotua.
Teköö häjyä kattuak kun isoo miäs itköö.

* jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali

Mä annoon sillek kaks rehupaalia.
Nuas taloos asuu kunnov väkiä.

* monikon 1. ja 2. persoonan päätteet ovat samat kuin paikoin itämurteissa ja karjalan kielessä

M'oon oikias, s'oot vääräs, s'on kans vääräs,
m'oomma oikias, t'ootta vääräs, n'on aivam mettäs.

Nämä esimerkit täsmäävät vain muutaman kunnan alueella puhuttuun murteeseen. Etelä-Pohjanmaalla kun jokaisessa kylässäkin on oma puhetapansa. Virallisesti tiedetään, että kyseisessä maakunnassa on ainakin 25 täysin erilaista tapaa puhua ja kirjoittaa. Yllä olevat mallit soveltuvat Kurikan, Kauhajoen sekä Teuvan kuntiin parhaiten. Kaksi jälkimmäistä kuntaa on asutettu Hämeen sekä Satakunnan suunnalta ja murteestakin sen huomaa. Lisäksi on muistettava ruotsalaisasutuksen sekä Pohjanlahden rannikon läheisyyden vaikutus murteeseen. Vaasan alueella murretta puhutaan hyvin vähän joka johtuu ruotsalaisasutuksen lisääntymisestä.