Muori käveli käsi kädessä Dalai Laman kanssa pitkin Laitilan kuraisia katuja. Ilma ei ollut ollenkaan talvinen, mutta Muori odotti innokkaasti illan linnajuhlaa. Hän oli yöpynyt Dalain tapaan erittäin vaatimatomasti, paikallisessa kanalassa.
-Mennäänkö me nyt sinne rättijuttuun ostaa mulle sitä hamekangasta, munapäiseni?
-Khylla mhe menemme. Mhina thaikavoimilla siita sinulle kauniin puvun ompelen, vastasi lamaantuneen oloinen Lama. He taittoivat korttelin ympäri ja kävivät kangaskaupasta ostamassa kaunista kuosia, sinapinkeltaisella pohjalla oli sijoiteltuna kauniita valkoisia munia, oi kuinka kaunis se onkaan. Vaihtoehtoina olisi ollut sininen, jossa vihreitä kukkoja, tai punainen jossa oransseja tipuja. Mutta muori päätyi siis tähän vaihtoehtoon, se oli halpa ja takuulla Laitilasta.
-Vittu miten köyhää! Olisin tilannu Hobby Hallista jotain jos oisin tienny, vitun LAAMA! Miks just Laitila? Miks tälläne VITUN KANALA? HÄH? MITÄ? huusi muori pää punajuureksi muuttuneena.
-Khoskha mhielenrhauha on mhinulle tarkeaa, vastasi Dalai rauhallisesti, hän vilkaisi Muoria ja kaivoi esiin taikasauvansa.
-Nhyt shulje shilmashi ja khuvittele olevashi Thuhkimo.
-VITTU MUN TARTTE MITÄÄÄ KUVITELLA! Vai väitätkö sä että mä oon vittu joku ruma. Saatanan dorka, kitisi Muori mutta sulki lopulta silmänsä. Ja ksädääm, taikaiskusta, kuin Taikuri Luttinen ikään Lama teki kankaasta Muorille erittäin tiukan ja epäseksikkään asusteen.
-Nhyt olhet khauniimphi vhiela, nhyt theen thuosta maassa lhojuvasta pahkinhasta mheille kulkuneuvon, sanoi Dalai ja muutti pähkinän mopoautoksi, avasi auton oven Muorille, kumarsi syvään ja kaksikko lähti kohti Helsinkiä.
Paikalla oli koko maan pohjasakka. Oli Tuksua, Antti ja Henna Kurhista, skandinavian Hunkseja, kaiken maailman kaljuja ja Suomen paskimmat poliitikot. Matti oli ottamassa juhlakansaa vastaan linnan porteilla. Hän oli pukeutunut vaaleanvihreään röyhelösmokkiin ja vähän väliä hän nuoli uuden naisensa korvaa.
-Khun Mhatti ei huomaa, jhuokshe nhurkan thaakshe. Shiella naat pehmonallen roikkumassa koyden varassa linnan parvekkeelta. Phaina nhallen mahassa olevaa Mhatti Vanhasen khuvaa jha odotha vhastausta. Tama on minun vastaukseni shinulle, oi jhumalainen Jhoulumuori. Shaattaa ollha etha ajanthajusi vhaaristuu khun phainat, eihan thassa tharinasha mhuuten olishi mithaan jarkea, sanoi Dalai Lama liilassa smokissaan, antoi Muorille kiihkeän kielisuudelman, napsautti sormiaan jolloin hän muuttui kolibriksi, liiteli hetken Muorin silmien edessä ja sanoi palaavansa vielä takaisin. Muori ihmetteli hetken ja juoksi takavasemmalle.