kuuro poika halaa sokeaa tytöä
eikö kukaan nähnyt mitään
kysyi tuohtunut tuomari todistajilta
me olemme vain todistajia
sanoivat todistajat ja kumarsivat oikeudelle
syyllinen, huusi valamiehistö
ja tuomari löi nuijansa pöytään
ja poliisit veivät rimpuilevat syytetyt pois
pieni kuuro poika
ja
pieni sokea tyttö
heidät heitettiin vankilaan
eri vankiloihin tietysti
poika- ja tyttövankiloihin
sellaisiin, joista ei saa soittaa taikka kirjoittaa kirjeitä
mutta siellä olikin tietokonehuone
ja tietokoneita
ja internet
voi internet!
huusivat pieni poika ja pieni tyttö
voi internet!
vapahda meidät
ja niin pieni kuuro poika sai oman tunnuksen
se oli
kuuro.poika@poika.vankila.org
ja pieni sokea tyttökin sai oman tunnuksen
se oli sokea.tyttö@
tyttö.
vankila.org
eivätkä he tienneet toistensa osoitetta
eivätkä he enää ikinä tavanneet toisiaan
ja miksi he olivat vankilassa
kysyi vartija
ja pieni kuuro poika sanoi
minä halasin pientä sokeaa tyttöä
ja pieni sokea tyttö sanoi
minä halasin pientä kuuroa poikaa
eikä kukaan soimannut vanginvartijaa
ja puhelinlaitos nosti maksujaan
ja presidentti
hän ei koskaan kuullut pienestä kuurosta pojasta
eikä pienestä sokeasta tytöstä
ja solmi kauppasopimuksia
ja matkusti maailmalla
eikä pieni sokea tyttö enää koskaan nähnyt pientä kuuroa poikaa
eikä pieni kuuro poika enää koskaan kuullut pienen sokean tytön ääntä
ja kuluttaja pitää juhliaan
ja kartat piirrettiin uusiksi
ja maat muuttivat nimiään
ja presidentit vaihtuivat
mutta pieni kuuro poika oli vankilassa kaukana pienestä sokeasta tytöstä
ja pieni sokea tyttö ei nähnyt pientä kuuroa poikaa
ja käveli sähkötuoliin
ja kuoli
eikä pieni kuuro poika koskaan kuullut kuinka kuolemanhuoneesta huudettiin
hänen nimeään
- Juha-Mikko Ahonen
kirjoitettu tänä herran vuonna 1995 joulukuun 1.päivänä