IRC-Galleria

...Vittu mikän yö... Ikinä en ole saanut noin lyhyessä ajassa noin paljon paskaa pois niskasta ja käsiteltyä... Tai olen kaksi kertaa elämässäni ehkä about saman verran vaikeita asioita käsiteltyä... Kiitos hyvälle ystävälleni joka oli paikalla ja jaksoi kuunnella tilitystäni! On ihme että joku jaksoi moista vittuuntumatta aivan totaalisesti. On se hassua kuinka vaikeata joidenkin vitun merkityksettömien asioiden myöntäminen muille on, ja erityisesti kuinka vaikeaa asioden myöntäminen itselleen on. Hienoa että maailmasta löytyy ihmisiä jotka jaksavat kuunnella kun toinen ihminen vuodattaa sielunsa syvimpiä salaisuuksia ja synkimpiä traumoja. Erityisesti on todella hienoa jos kyseinen ihminen ei tuomitse toista vaikka toinen kertoisi kuinka vaikeita ja välillä jopa varsin omituisia, synkkiä ja/tai naurettavia asioita. Luojan kiitos näistä ihmisistä... Olen itse toiminut todella monen ihmisen kuuntelijana ja on helvetin hienoa kun vaihteeksi joku toinen kuuntelee... Ja erityisesti se että jopa osasin avautua, se kun on minulle todella harvinaista. Siis se että kerron itsestäni jotain oikeasti henkilökohtaista tai ylipäätään päästän ketään suojamuurieni läpi. Tähän mennessä noista suojamuureista on yksi ihminen päässyt täysin läpi, 3 lähes täysin ja ehkä 5 on päässyt hieman portin välistä vilkaisemaan sisälle.