IRC-Galleria

Miksi miehet eivät osta kukkia? On se kyllä kaameeta.



Ehkä tämä auttaa ymmärtämään



- Ostin sulle kukkasia, mies sanoo.

- Jaa. Miksi? Vaimo kysyy

- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia, mies vastaa.

- Onko tapahtunut jotain? Vaimo kysyy ihmetellen.

- Ei. Miten niin?

- No kun ostit kukkia.

- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.

- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?

- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut, etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.

- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen.

- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?

- EN!

- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.

- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?

- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.

- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.

- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.

- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?

- Täh? No haluan ostaa!

- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?

- Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.

- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.

- Sä et siis halua mua?

- Uskaltaakohan tähän vastata?

- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.

- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.

- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.

- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.

- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.

- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!

- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku juju.

- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?

- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.

- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa.

- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?

- Mä en sano nyt mitään.

- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.

- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.

- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!

- Jaa tuomalla kukkia?

- Niin!

- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..

- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

<Seuraa viiden minuutin hiljaisuus.>
Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä?