Siis mitä hittoa. Nyt sitä alkaa vasta aatella miten pitkä
aika vuosi on. Ihan järkyttävän pitkä. Mun elämälle ainakii.
Mut oikeestaa. Siihen ei mahu paljookaa. Ja se meni
kauheen nopeesti. Mie en sinäänsä muista mitää
viime vuodesta. Muuta ku kaikki oleellisimmat jutut.
No mut ei sitä varmaan ollu kiinnittäny niin kauheesti
huomioo muuhun ku on ollu sitä "kaikkee muuta".
Mut mitä se kaikki muu sitte on. En oikee itekkää tiiä.
Tai no tiiän, mut se on jotenkii niin kauheen epätodellista
ku alkaa tajuta tärkeimpiä asioita vasta nytte. No ehkä
jospa tää vuosi vois olla semmonen ettei menis kaikkee
mukaa ihan noin vaa. Kyllähän sitä aina pystyy oppia
virheistää. Ja mie kyllä ehkä tein niin, ja vieläpä oikee
kantapään kautta. No mutta saapas nyt nähdä mitä
tää elämä tuo vielä tullessaa.
"Korven herra etsii piiloaan.
Paikkaa jossa voisi minut unohtaa.
Luomakunta ottaa hetken kerrallaan.
ja nyt on lupa sillä tovi uinahtaa.
On turha minun rintaa rummuttaa.
mennyt vuosi laittaa kielen laulamaan.
Anna anteeksi kaikki mitä sanoin mitä tein.
Olen ollut heikko ja itsepäinen.
Anna anteeksi huomiolla hulluksi sinut tein.
Olen ollut niin vajavainen. "